Meinasi tulla pissat pöksyyn eilen illalla Suomi-Kanada-ottelun aikana. Oli jännä skaba! Vauhti jäällä niin kovaa, että silmä ei oikein perässä pysynyt. Ennustin jo pelin alussa tuloksen 3-1, mutta silloin se kolmonen kuului Kanadalle. Ei sitten kuulunut! Herranen aika, olin aivan täpinöissä ja niin olivat kaikki muutkin paikalla ja tv:n ääressä olijat.
Ennen ottelua hehkutti Kanadan tuntija "Kanadaa ei ole voitettu koskaan loppuottelussa". Kerta se on ensimmäinen, kuule. Pantiin jauhot suuhun. Minulla oli sylissä kaksi sohvatyynyä, jotka näyttivät hyvin runnelluilta, kun Maamme-laulua laulettiin. Tänään sankarit tulevat kotiin. Illalla toivotamme heidät kunnolla tervetulleeksi maailmanmestareina. En minä. Olen kotona.
Kunhan tästä päivä urkenee lähden ulos. Vihdoinkin Italian kirje postiin ja sitten Stadiin, jos mieleni tekevi. Etsin yhä vimmatusti sitä kolmatta kesähattua. Tänään on isäni syntymäpäivä. Terveiset pilven reunalle. Ehkä piipahdan syntymäpäiväkahville jonnekin. Ekbergille?
Tämä oli tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti