Elämäni paras kala-ateria on ollut Limassolin kalaravintolassa. Eilisen jälkeen se on Espoossa. Ruoan loihti aistikkaasti katettuuun pöytään talon isäntä, joka on chef ammatiltaan. Lounas sen mukainen. Ensin herkullisista herkullisin parsakeitto. Sitten seurasi ahvenfileitä kasvispedillä al dente. Jälkiruokana uuninektariini mansikoiden ja mascarponevaahdon kanssa. Kautta lounaan juomana kuohuviiniä. Arvata saattaa minun olleen ensimmäistä kertaa elämässäni oikean ammattikokin kodissa lounaan ääressä.
Miellyttävä junamatka Espooseen kieli seikkailun tunteesta. Minulle vieraat maisemat vilahtelivat junan ikkunassa 20 minuutin ajan, kuulutettiin asemat ja valotaulu ne täydensi. Osasin astua oikealla pysäkillä ulos. Aurinko paistoi kirkkaana ja kesäinen lämpö tuntui mukavalta, kun mekkosillani odottelin M:ää, joka minut haki. Perillä avasi A ja hoitokissa oven ja minut toivotettiin tervetulleeksi taloon. Kaunis koti monine kiinnostavine yksityiskohtineen urkeni eteeni ja minut johdatettiin olohuoneen puolelle. Hoitokissa hieroi päätään sääriäni vasten hyväksyen ilmeisesti vieraan. Juttelin isäntäväen kanssa niitä näitä ja siirryimme lounaan ääreen hetken kuluttua.
Erinomaisen aterian jälkeen minulle näytettiin valokuvia monista istäntäväen sukellusretkistä. Oli kuvattu koralleja, mureenoita, haita, värikkäitä kaloja, joita näkee yleensä akvaariossa. Monissa maailman merissä ovat M ja A sukeltaneet, nähneet kaunista merenalaista elämää. Kokeneet joskus kauhunkin hetkiä ison hain lähestyessä hampaat irvessä.
Erinomainen päivä lounaineen päättyi ja minut vietiin asemalle. Kissakin oli mukana saattamassa. Oli hyvä olla, hieno lounas ja koko vierailu vahvasti mielessä ajelin jälleen kahdella junalla kotiin. Kiitoksia, ystävät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti