Herätyskello soi ja minä heräsin. Kahvin lipittelyn jälkeen aamutoimet, ulkomuoto fiiniksi ja sitten menoksi. Ei haittaa, vaikka sataisi. Suurimman osan matkaa teen sisätiloissa, ulkona vain pienen rupeaman. Muutenkaan ei sää minua pidättele, jos on menoa. Roskiskeikan voin kyllä siirtää, jos sataa kissoja ja koiria tai pihateitä ei ole lumesta aurattu. Pieni lumikerros ei rollaattorin menoa estä, eikä paksumpikaan, jos on pakko lähteä.
Teema näytti illalla elokuvan Mr. Morgan´s last love vuodelta 2013. Eläkkeellä oleva viriili professori (Michael Caine) löytää lesken elämälleen uutta sisältöä nuoresta ranskattaresta. Fyysistä se ei ole, vaan toverillisuutta lämmöllä ja välittämisellä höystettynä. Professori jakaa elämän viisauttaan pariisittarelle, kokemuksiaan ja neiti arvostaa vanhan ja miellyttävän miehen oppeja. Elokuvassa on rakkautta, on toki. Professorin suojatti rakastuu opettajansa poikaan. Elokuvassa on happy end, vaikka professori riistääkin itseltään hengen ikävöidessään elämänsä suurta rakkautta, omaa edesmennyttä vaimoaan. Hän oli valmis lähtemään.
Elokuvan, josta pidin, jälkeen otin unipillerin ja menin nukkumaan. Monta valvottua yötä takana. Nyt halusin nukkua.
Aamukahvi hörpitty, mukin pohjalla vain vaahdotettua maitoa, jota en yleensä lusikoi suuhuni. Syön kevyen salaatin ennen lähtöä ja näyttelyn jälkeen M ja minä ehkä menemme jonnekin kahville tai lasilliselle. Kumpikin käy. Nyt valmistautumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti