Tämä on taas kasvatustarinointia.Tarinaa huonosti kasvatetuista lapsista,joihin olen kahtena peräkkäisenä päivänä törmännyt.Ensimmäinen törmäys tapahtui Stockmannin samppanjabaarissa.Lähipöytään tuli isä,äiti ja noin kymmen-vuotias pojannaskali,jolla oli jalkapallo kainalossaan.Hän alkoi muina poikina pelata pallolla.Juoksi pöytien välissä palloa potkiskellen ja heitellen.Vanhemmat olivat syventyneet muuhun.Nainen puuteroimiseen ja mies leivoksen syömiseen,jonka mausta ei pitänyt ilmeestä päätellen.Poika uurasti jatkuvalla häirinnällä.Meitä sekä muita.Pelkäsimme kaiken aikaa saavamme pallon kasvoillemme tai ainakin kaatamaan lasimme.Perhe lähti,eikä suurempaa vahinkoa syntynyt.Miksi vanhemmat eivät hillinneet jälkikasvuaan? Ja miksi henkilökunta ei puuttunut? Olivat tietysti saaneet itse sen kuuluisan "vapaan kasvatuksen".Lapsella ei ole kieltoja,rajoja,ei eroa oikealla ja väärällä.Hän hallitsee ja määrää tahdin.Vanhemmat oppivat nopeasti ja nyt me saamme nähdä tuloksia päivittäin.Ja nämä lapset kasvattavat omat lapsensa saman metodin mukaan ja he taas omansa sukupolvesta toiseen.
Olin eilen sairaalaan mennessäni lisäämässä ratikkakorttiini rahaa Stockmannilla.Astuttuani hissistä ulos sain vastaani mekastavan ja juoksevan lapsilauman,joista eräs osui minuun.Heillä oli ainakin yksi kaitsija,johon loin katseen.Pitkän ja merkitsevän.Lapset törmäilivät ihmisiin huutamisen ja riehumisen huumassa.Loin lisää katsetta ja nyt entistä merkitsevämmin.Se tepsi.Kaitsija kokosi laumansa ja pakotti riviin penkille seinän viereen,jossa huohottavat ja hikiset tenavat rauhoittuivat.
Eikö lasten kaitsija olisi voinut huomata itsekin paikan olleen aivan väärän riehumiseen? No,ehkä hänkin oli saanut tämän kuuluisan kasvatuksen,jossa ei toisia ihmisiä oteta huomioon.Jossa kiellot eivät kuulu asiaan.Minun tuuraajani kertoi tässä kerran pienen tarinan.Kun lapset olivat pieniä hän joutui kieltämään heitä silloin tällöin.Eräs rouvaystävä oli vilpittömästi ihmetellyt lasten tottelevaisuutta ja kysynyt "totteleeks ne sua?".Tuuraaja oli vastannut "tietysti,minähän olen heidän äitinsä".Vanhemmat ovat auktoriteetteja,aikuisia ja heidän sanansa on laki lasten ollessa pieniä.Näin pitäisi olla.
Kello käy neljää aamutuimassa.Heräsin yllättäen nähtyäni unen,joka kertoi kolmiodraamasta,jossa minulta näyttävä nainen oli yhtenä osapuolena.Menen takaisin vuoteeseen.Ulkona sataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti