Yö meni meillä melkein yhtä rauhallisesti kuin edellinenkin.Tarkoittaa kaiketi,että mahatauti on meidät ainakin osittain jättänyt.Ei kokonaan. Fysioterapeutti tulee keskiviikkona ja samana päivänä myös hoitaja.Muut päivät ensi viikosta ovat meidän! Tiistaina stadiin.Pitänee tarkistaa tämä minun alkeellinen kotiapteekkini.Ei mitään rohtoja Buranaa paitsi yllätysten varalle.Nyt on alettava varautua,jos saamme vastakin kimppuumme yhtäkkisesti ihmisiä vaivaavan ja kotikonstein hoidettavan sairauden.Olen liian sinisilmäisesti katsellut terveydentilaamme.
Seuraavaksi vielä hetkisen verran asiaa saamistani cd-levyistä,joista toisen kuuntelin vielä kerran illalla myöhään vuoteessa.Sanoin pitäväni Säveltäjän vanhemmasta musiikista enemmän.Ja pidänkin,mutta ei minusta ole tämmöisen musiikin kuuntelijaksi,enkä ollut sitä milloinkaan aikaisemmin edes kuullut,saati kuunnellut.Viivähdän yhä kokemuksessani tämän kaltaisen musiikin parissa ja kerron tuntemuksiani.Onhan Säveltäjä tunnettu niin Euroopassa kuin Japanissa ja Australiassa.Myös Temppeliaukion kirkossa on hänen konserttinsa ollut.
Hänen musiikissaan on ääniä,outoja minun korvissani.Rahinaa,karkeaa äännähtelyä,ihmisäänen kuiskauksia,soitinäänten hälyä,suhinaa,kohinaa,kaikkea mitä live-elektroniikalla saadaan aikaan.Kun tätä kuuntelee,tulee minulle levoton olo,jotenkin painajaismainen.Ehkä se tasoittuu,kun kuuntelee enemmän ja korva tottuu.Huomaa hienoja nyansseja ja alkaa kuunnella kuulemisen sijasta.Olematta epäkohtelias,sanon kuitenkin olevani enemmän Mozartin,Bachin ja kumppaneiden kuuntelija.Mieli rauhoittuu,otsarypyt häviävät ja oudosta rauhattomuudesta ei ole tietoakaan.Tästä naapurisäveltäjästäni kerrotaan hänen olevan suuri väriläiskä suomalaisen musiikin maailmassa.Tämän uskon.Rajoja rikkova ja tervetullut minunkin puolestani.Maailmaan mahtuu kaikenlaista musiikkia ja niin pitääkin.
Päivän aiheena on asia,joka minuakin ihmetyttää.Tiger-kapakissa ammuskellusta vietnaimilaiskaverista ei Suomi kuulemma pääse eroon,vaikka karkotusmääräys on jo aiemmista rötöksistä.Mutta Vietnam ei ota lurjusta vastaan,vaan hänet jätetään meille ja pykälistä ei ole apua.Tätä en ymmärrä.Miten joku maa voi olla vastaanottamatta omaansa? Ben Zychkowichin neuvo eduskunnan salissa oli,että kaksi rotevaa poliisimiestä vaan äijää kuljettamaan omaan maahansa.Vastaus oli,ettei se noin yksinkertaista ole.Me saamme riesaksemme kaikenkarvaista rosvosakkia,eikä mikään lakipykälä salli heistä pääsemisen,jos oma maa on haluton vastaan ottamaan.Eikös tähän pitäisi saada muutos? Mikä ihme mättää? Ei kai Suomi sen enempää kuin mikään muukaan maa tahdo olla jonkunlainen ulkomaisten rosvojen ja murhaajien säilytyspaikka.Omissakin pahantekijöissä riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti