Nukuin jotenkuten yön. Parempi kuin huonosti nukkuminen tai nukkuminen ollenkaan. Olen tottunut kaikenlaisiin nukkumisiin, joihin ei enää pitkiin aikoihin ole kuulunut rentouttava terve virkistävä yhtäjaksoinen nukkuminen. Miltähän tuo tuntuisi?
Kovasti on nyt tapetilla Suomen lentokonehankinnat. Joku jo ehti sanoa sanasen, että ostetaan liian monta. Peräti 64 kappaletta F-35-hävittäjää. Ovat muiden etujensa lisäksi häivekoneita. Melkein Kimi Räikkösen uran lopettaminen jäänyt näiden koneuutisten varjoon. "Jäämies" jättää Formula-radat. Pääministerikin saa hetken hengähtää ilman että pohditaan, missä nyt on biletetty ja saako pääministerillä olla yksityisyyttä. Koronatilastoillakaan ei enää mällätä entiseen tahtiin.
Ajattelin jonain päivänä imuroida. Tai ehkä jätän kuitenkin tuonnemmaksi ja silloin se olisikin joulusiivousta. Lehdissä on annettu neuvoja, miten saada koti putipuhtaaksi ja miten taas saa parketit pilattua. Myös minun yllätyksekseni selvisi sekin, että biojätteisiin ei saa panna 100% maatuvia biokasseja. Maatumisprosessi kestää liian kauan, kun taas paperipussi häviää suitsait. Paperilla on huono tapa falskata. Raa´at juuresten kuoret ovat senverran kosteita, että pussi antaa periksi. Voi panna tietysti monta pussia päällekkäin, mutta siinä tulee taas kannattavuuskysymys vastaan. Kaikkihan maksaa. Voisi alkaa pitää possua ja sille antaa kuoret. Kaikki taloyhtiöt eivät tykkää karjanpidosta kerrostaloissa. Jotenkin juuri nyt näin ennen joulua porsas kotioloissa tuntuisi jotenkin julmalta, vaikka tarkoitus ei olisikaan mikään muu kuin että pääsisi mukavasti eroon juuresten kuorista.
Tänään voisi taas olla ihan jouten. Minulla ei ole mitään joutenoloa vastaan, kunhan se ei kestä liian kauan. Ja se taas on minusta kiinni. Sopan keittokaan ei ole enää viime aikoina maistunut. Syön vanhoja pakastimesta. Tänään peruna-purjokeittoa, hienommasti vichyssoisea. Edelleen pidän viikossa yksi tai kaksi päivää lihattomana. Aloitan tänään muuten kokonaisvaltaisen (muotisana !) laihduttamisen. On tässä lipsuttu sen kuin on keritty. Ostin kerran karkkejakin. Ja olen pupertanut piparkakkuja. Syönyt leipää enemmän kuin tarpeeksi. Nyt tähän tulee loppu. Olkoon kannustimena englannin kurssin kevätlukukausi viiden viikon kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti