20. joulukuuta 2021

MITEN SAISI NUKUTUKSI ?

 Yövalvomiset alkavat kostautua. Ystäväni L oli soittanut puhelimella ja ollut oven takana soittamassa ovikelloa. En ole kuullut kumpaakaan. Puhelin jäänyt olohuoneeseen ja eteisessä "tuulikaapin" ovi kiinni. Minä nukkunut. Olin hereillä vielä aamukuuden aikaan nukkumatta tippaakaan. Jossain välissä olin nukahtanut. Joskus yhden maissa iltapäivällä huomasin puhelimesta L:n soittaneen. Soitin takaisin ja kuulin hänen käyneenkin. Esitin anteeksipyynnön ja olin pahoillani. 

Tämän jälkeen söin ja menin takaisin nukkumaan. Heräsin illalla kuudelta. Menin suihkuun ja vaihdoin yöpaidan. Tammikuussa menen tohtorin luo pyytämään unipillereitä. Tätä en jaksa enää. Koko elämä päälaellaan ja minä päivisin uupunut kuin märkä riepu. Tänään on vielä mentävä kauppaan. Kykenenkö? Alkaa harmittaa jo koko joulu. Juhlahumu ei ole vain joulu, vaan sitä jatkuu ensi vuoteen asti. Remuaminen suurin joukoin ei kai onnistu vuoden vaihtuessa. 1300-luvulta alkaen tapahtuva Turun joulurauhan julistaminen jouluaattona kello 12 on ainakin viime vuoden tapaan ilman yleisöä. "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla, ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha..."   Joka metelöi tai muuten häiritsee, saa ankaran rangaistuksen. Onko Turussa jalkapuuta? Yhdyskuntapalvelua 240 tuntia. Tukkapöllyä ainakin. Jos on tukkaa.

 Jotkut kahvilat ovat päiväsaikaan alkaneet vaatia koronapassia Helsingissä. Minulta ei vielä vaadittu, mutta en ole kahvilassakaan ollut. Passi on paperisena laukussa. Ehkä sitä ei tarvitakaan, jos asiat muuttuvat ja ravitsemusliikkkeitä suljetaan. Juon kahvini kotona, kuten tähänkin asti. Ehkä vielä joskus istun Ekbergillä ja nautin pöytiin tarjoilusta. Niin siellä on aina ollut.

Kirjailija Jari Tervo  Helsingin Sanomien kolumnissaan muistelee 30-vuotista taivaltaan avioliiton merkeissä puolisonsa Katin vierellä. Luin sen ja minulle tuli lämmin olo. Minäkin ehdin olla kauan oman puolisoni kanssa. Oli tietysti ylä- ja alamäkiä, onnea ja iloa, murhettakin joskus. Niin kuin kaikilla. Tervoillakin. Usein pysytään kuitenkin yhdessä. Lienee rakkautta.

Nyt piipahdan vuoteeseen ja jos onni suo, voisin nukahtaa muutamaksi tunniksi. Tulisi edes vähän nukuttua,vaikka on jo aamu ja kello tulossa seitsemän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti