JOULUPUUHIA

 Kynttilät palavat huushollissa, ikkunoissa valot ja pieni kuusi panee parastaan olohuoneen pöydällä. Olen imuroinut. Kiipesin myös katon rajaan ja puhdistin keittiön tuuletinta. Tulos ei kovin hyvä, eikä edelliselläkään kerralla. Eipä ole kajottu ennen minua kovin ahkerasti. Lisää kortteja tullut ja oli jo pakko panna sinitarralla eteisen kaapin oveen. Soitin Italiaan joulutervehdyksen. Sikäläinen ystäväni ei pääse lankapuhelimellaan ulkomaille, eikä suostu "nykyajan vempaimiin". H soitti ja on jo joulun vietossa Suomessa. Pyysi tapaninpäivänä kahville, mutta bussipa ei sinne kulje. Jätämme tapaamisen myöhemmäksi. Pikkuserkku Kotkasta ehti ennen minua soittamaan. Vaihdoimme samalla kuulumiset. Näissä puuhissa menikin iloisesti päivä. Ketä tämä muuten kiinnostaa?

Tarkistin joulun ajan tv:n leffat. Chaplinia, ikivihreä Ihmeellinen on elämä ja paljon muita. Lasillinen viiniä ja mikäs on ollessa. Tykkään yksin olemisten jouluista. Lukemattomia kirjojakin on ja kaupan valmis pieni kinkku Herkun laatikoiden kanssa tekee jouluaterian. Voi pojat!!! 

Vielä puhelin soi. N, vanha koulukaveri, toivotteli hyvät joulut. Muisteltiin hetki kouluaikoja. Minä  A:lla ja  B:llä oli N. Silti tunnettiin hyvin ja yhä olemme tekemisissä. Koulumatka oli yhteinen, kun asuimme lähekkäin. Töölöläisiä olimme kumpikin. Emmekä nyt enää kumpikaan. Elämä kuljetti pois.

Vielä yksi sähköinen joulutervehdys lähettämättä. Sen saa Espanjassa asuva A. Huomisen päivän tehtävä. A muuten kertoi, että siellä on jo neljäs rokotus  menossa. Kysyy, eikö tämä ikinä lopu?

Tiputtelin jo maitokahvin tai laten tapaisen. Juon virolaisesta apilamukista. Tuo kesän mieleen. Ostin sen kerran Senaatintorin maakuntamarkkinoilta, jonne oli Virokin änkeytynyt.

Kahvin juotuani menen vuoteeseen. Yöllä en ole nukkunut pätkääkään. Tuskin nukun nytkään, mutta olen kuitenkin pitkälläni.