18. marraskuuta 2020

PIENI TOMMELISE LUMPEENLEHDELLÄ

 Kortti Italiasta. Kuvassa  Andersenin sadusta Thumbelina eli Peukalolo-Liisa tai Tommelise, jonka Andersen julkaisi vuonna 1835.  Kortti selityksen mukaan ostettu Odensen H.C.Andersenin museosta vuosia sitten. Tommelisen kuvan kortissa piirtänyt tanskalainen kuvataiteilija Vilhelm Pedersen, 1820-1859. Kaikki hyvin ystävälläni. Olen huojentunut. Hän on ollutkin jo koronan alkuajasta lähtien puolisonsa kanssa omaehtoisessa karanteenissa kotonaan. Italiassa kun covid-19 jyllää Suomea ankarammin.

Olen edennyt mukavasti Kyrön kirjassa ja päästyäni sen loppuun, palaan takaisin Blixeniin ja sen jälkeen Hotakaiseen. Vielä ostettava Miika Nousiaisen Pintaremontti. Onhan niitä muitakin, joita palavasti halajan.

Kaivoin kaapin perältä joulupuun. Kokeilin, syttyvätkö valot. Kyllä vaan. Laitan komistuksen partsille jonain päivänä. Sitten alkaakin myös ikkunoihin armoton valojen ripustaminen. Onneksi niitä on tullut hankittua. On valinnan varaa, koska ikkunoita oli enemmän aiemmissa asunnoissa. Kivaa niitä on sytytellä. Juu, ja ovikranssi vielä. Niistäkin pohdittava, mikä tänä vuonna? No, ulko-ovia ei monia ollut muissa asunnoissa, yhdessä kerran kaksi. Kransseja tullut silti hankittua. Tuomaanmarkkinat alkavat joulukuun viidentenä Senaatintorilla. Sinne!!! Piparkakkuja! Tein muuten myskikurpitsasta chipsejä yhden pellillisen ja söin kaikki. Ei kaloreita paljon, ei sokeria, ei suolaa.Ihan sinällään. Toista tuntia valmistuivat 125 asteisessa uunissa. Tästä kaikesta tulikin mieleeni, että ystävänaiset hääräävät jo joulusiivouksen kimpussa. Joulusiivous!!! Ei kuulu minun repertuaariini. Tavallista imuroimista ja muuta pientä. Ei tulisi kuuloonkaan mikään ihmeellinen suursiivous, joka pitää sisällään hillitöntä urakointia kodin kiillotuksen takia. Voisin kyllä tarkistaa yöpöytien takana olevat tilat. Näyttivät pölyisiltä, kun ojentauduin etsimään lattialle pudonnutta korvakorua. 

Yöpöydät pienenä kuriositeettina mainittuna: isäni osti ne vanhan Kämpin huutokaupasta aikoinaan. Että historiaa ihan. Siitä Kämpistä on tallella enää Pohjoisespan puoleinen julkisivu. Talo purettiin muilta osin 1967 samassa tyhmyydessä kuin moni muukin Helsingin arvorakennus. Alkuperäinen Theodor Höijerin suunnittelema Kämp valmistui vuonna 1887. Uusi vanhan julkisivun kanssa 1969 arkkitehteinä Antero Pernaja ja Nils-Henrik Sandell.

Nyt aamutoimiin. Kahvi jo juotu. Julkisivu ihmisten ilmoille sopivaksi, maskin valinta ja liikkeelle. Minut on kutsuttu tänään kyläilemään!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti