Olen nyt lähes kahden ja puolen vuoden aikana täällä Itäkeskuksessa asuessani rullautunut rollaattorin kahvoissa lukemattomia kertoja Tallinnanaukiolla olevan veistoksen ohi. Eräänä päivänä menin sitä lähemmin tutkailemaan. Taiteilija Kimmo Schroderuksen työ vuodelta 2006. Schroderus on saanut innoituksen veistokseensa Norjan putouksista ja vesinoro lorisee tässä Kuru-nimisessäkin pyöreän muotoisessa taideteoksessa. Se muistuttaa hiukan maahan iskeytynyttä avaruusalusta. Siinä on teräslankaa 3 kilometrin verran ja painoa 3000 kiloa. Hopeanvärinen, korkea ja leveä. Luin taiteilijan nimen jalustassa olevasta laatasta ja loput katsoin netistä. Samantapaisia "romuja" hän on veistänyt muuallekin muun muassa syntymäkaupunkiinsa Jyväskylään.
Olisi ollut anteeksiantamattoman noloa, jos en edes nyt olisi teosta tarkastellut lähemmin ja saanut taiteilijasta tietoa. Tästä vain huomaa, miten vähän olen tutustunut lähiympäristööni, kaupunginosaan, jossa asun. Se on korjattava tulevana kesänä. Ei kuin pasteerailemaan! Tosin suunnitelmissa on kuitenkin visiteerata entistäkin useammin Helsingissä. Onneksi kevääseen ja kesään, syksyynkin jää päiviä, jolloin en Stadissa ole. On Itäkeskuksen vuoro. Kun kerran vastoin tahtoani minun on täällä asuttava, niin voisin sen tehdä mahdollisimman miellyttäväksi.
K ehdotti, että kesällä menisimme taiteilija Risto Vilhusen ateljeenäyttelyyn Vantaalle. Vilhusen taiteilijanimi on komeasti Leonardo da Vilhu. Maalaa itse ja kerää taidetta, joka kokelma ei voi ainakaan vaatimattomuudella ylpeillä. Kotimaisten sekä ulkomaisten nimekkäiden taiteilijoiden töitä. Vilhunen on jo yli seitsemänkymppinen, mutta yhä energinen ja viriili ihminen. Ulkomaita myöten on hänen teoksiaan ollut näytillä. Ehkä kesä tuo tullessaan tämän matkan naapurikaupunkiin. Otan K:n ehdotuksesta vaarin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti