KIRJA ON LÄÄKE JA LÄÄKÄRI

Ensin ajattelin että Beethoven sopisi hyvin pariisilaisen pienen kirjapuodin taustamusiikiksi. Se olisi sopinut, ellei vanha radioni olisi päättänyt toisin ja pannut vanhaa kunnon Ludvigia katkeilemaan. Vaihdoin Glenn Milleriin. Toimii pätkimättä.

Pieni Pariisin kirjapuoti-kirja on mainio! Sanon sen vilpittömin ja valhetta kaihtavin mielin. Enkä ole ainoa kirjaan tykästynyt. Sitä on käännetty 30 kielelle. Monsieur Perdu kelluttaa kauppaansa ostamassaan vanhassa proomussa Seinen laineissa. Perdun kirjapuodin nimi on La pharmacie littéraire  -kaunokirjallisuusapteekki. Monsieur Perdun mielestä kirja on sekä lääke että lääkäri. Olen muuten samaa mieltä. Olen viitisen kymmentä sivua jo lukenut ja olen iloinen, että kirjassa on vielä 300 lukematta.

Parvekkeella luin torkkupeiton alla silkkaa pajunköyttä ja aina välillä kääntyivät huuleni hymyyn. Kun kirjan tekijöinä on ruotsalaisia, ei voi välttyä, että "suomalaiset ovat ikiaikaisia juomareita". Koska kirjassa on pajunköyttä, niin myös kaikki hölynpöly todistetaan tutkitusti paksuksi valheeksi. Emme kuole maksakirroosiin useammin kuin muiden maiden mukamas raittiimmat ihmiset. Itäsuomalaiset  omistavat kromosomeissaan tekijän, joka "nostaa tuntuvasti alkoholisoitumisriskiä". Kukkua! Emme myöskään ylenpalttisesti lätränneet viinalla kieltolain aikaan. Raittiusliike oli nostanut päätään ja meitä peloteltiin Turmiolan Tommin kohtalolla. Kunnon ihmisiä me olemme, turha laskea luikuria.

Jok´ainut talven taipale ja kiirehtivä kevät
ain´ elonkirjastamme jälleen lehden repäisevät.
Juo viiniä! Sill´ lausunut on Viisas: "Surut maailman
on myrkkyä, mut viinin yrtit niistä lääkitsevät."

(Omar Khaijam)