Koko päivän eilen pelkässä yöpaidassa! Hulppeaa. Askartelin, lepäsin, luin ja panin kuulumaan argentiinalaista tangoa. Sopi teemaan, sillä Lulu-proomu on rantautunut Montargisiin kissoineen, kippareineen ja kirjailijoineen. Kaupungissa asuu Perdun ystävä Per David Olson. Häntä siis tapaamaan. Kaikki kolme lähtivät ulos ja pian aukeni kapteenin ja kirjailijan silmien eteen Buenos Aires jossain kaupungin laitamilla tangoineen päivineen. Nopeatempoinen, imevä, sensuelli, tulinen tango. Kirjakauppias Perdu, Olson ja kirjailija Jordan tanssivat naisten kanssa tangoa. Sen mukana iäkäs Olsonkin suli tangon tahtiin "rinta kaarella kuin matadorilla". Parit liimautuivat toisiinsa, askeleet, kaikki osasivat. Tanssi vei. Elämä vei. Huuma vei. Olson oli antanut aikaisemmin neuvoja, miten käytetään katsetta ja kuinka se vastaan otetaan. Väärin ei saa mennä. Sitten vain pokkaamaan. Pieni kirjapuoti on jo yli puolen välin ja jokimatkaa on vielä. Avignon kaukana.
Löysin yllättäen kolme valokuva-albumia hyllystä. Vuotta ennen puolison sairastumista olimme Prahassa, Riikassa, Elimäellä, Kyproksessa ja Mustion linnassa Uudellamaalla. Kiirettä oli pitänyt. Aivan kuin olisimme aavistaneet, että tästä vuoden kuluttua olisimme kaksitoista vuotta eteen päin kotiin sidottuina. Varsinkin Praha-albumi toi ihania muistoja mieleen, hienoisen kaipuun tähän yhteen ihastuttavimpaan kaupunkiin, jossa olen ollut.
Tänään olo on hiukan suruinen. Ei johdu Prahan ikävästä. Satuin erään laatikon kätköstä löytämään jotain, joka nostatti muistot ja halun paeta jonnekin itkemään. Tänään on myös taas kerran Dean Martinin vuoro laulaa. Nyt kuuluu "You´ve still got a place in my heart". Kyyneleitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti