6. lokakuuta 2016

VIELÄ KERRAN RENESSANSSITAIDE

Italiasta soitettiin, että yllätyspakettini oli saapunut perille. Ystäväni oli vilpittömästi iloinen (Suomen taiteen tarina), jopa postikortistakin, jossa komeili avoperäinen ratikka. S-L on vannoutunut taiteen ystävä, mutta suomalaiset taiteilijat jääneet hänen Italian vuosiensa tähden paitsioon. Nyt hän sai koko asiasta pikaisen selonteon teoksineen päivineen 1800-luvulta nykyaikaan. Onnittelimme molemmat Italian postilaitosta, joka joskus tuppaa olemaan huolimattoman välinpitämätön lähetysten suhteen. Moni on molemmin puolin jäänyt teille tietymättömille vuosikymmenten aikana. Nyt meitä onnisti!

Minä puolestani syventynyt renessanssitaiteilijoihin. Harmittaa se, etten ymmärrä maalauksissa olevaa symboliikkaa, enkä, mitä taiteilija on kulloinkin tarkoittanut. Miksi Jeesus-vauvalla on avoin kirja kädessään? Miksi Johannes Kastaja on samassa kuvassa pieni lapsi? Miksi Jumalalla on kruunu päässään kuin maallisella hallitsijalla? Katselen kuvia vain kuvina, ymmärrän värit, mutta niilläkin on oma merkityksensä. Sekin jää minulle hämäräksi. Jopa kehyksissä on symboliikkaa! Kannattaako minun ollenkaan käydä taidenäyttelyissä? Nyt ostamassani kirjassa on joitakin selityksiä, miksi on näin ja näin ja mitä taiteilija on tarkoittanut (mistä kaikki satojen vuosien kuluttua muka tiedetään?). Hyvä! Hienoa! Minä opin. Mutta kun tulevaisuudessa katselen taulua, joka kirjassani ei ole, on taas pää täynnä kysymyksiä: miksi, miksi, miksi?

Kansallismuseon lainanäyttely tuli Puolan Varsovasta ja lähtee Helsingistä Hollannin Enschedeen. Näyttelyn työt lainassa Brescian Pinacoteca Tosio Martinengo-galleriasta sekä muualtakin Lombardian maakunnasta. Pinacoteca on parastaikaa suljettuna korjausten takia ja siksi päätettiin muullekin maailmalle näyttää näitä arvoteoksia, jotka harvoin matkaavat maansa ulkopuolelle. Jos koskaan. Osa Kansallismuseon töistä on visusti lasilaatikon kätkössä tai paksun naruaidan takana. Lisäksi huoneissa vilisee vartijoita. Jos joku havittelee vievänsä kotiin da Brescian "Illallinen Emmauksella", ei onnistu.

Tähän olisi hyvä nyt tyystin lopettaa tämä taiteesta jutustelu ja siirtyä ihan tavallisiin asioihin. Siihen, mitä arjessa tapahtuu esimerkiksi. Ehkä seuraavalla kerralla.

2 kommenttia:

  1. Hei! Terveiset taas etelän lämmöstä. Otan illalla aikaa ja luen blogisi viimeisimmät. T. Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa, Sanna, takaisin tänne jo syksyisempään koti-Suomeen.

      Poista