Olin kauppakeskuksessa ja juuri tulleena liukuportaita pitkin ylös, kun eräs mies pysäytti. "Kympin arvoinen rullaportaitten käyttö rollaattorin kanssa". Hymysin takaisin ja kiitin. No, olenhan toki oppinut, etten muitten jalkoihin jää, vaikka monella portaisiin kiiruhtavalla onkin kiire päästä ennen minua ja käsitys mahdollisesta hitaudesta ja kompuroinnista. Tulin tästä "kehumisesta" hyvälle tuulelle niin vaikka Itäkeskuksen kauppakeskuksessa olinkin. Ei täällä kaikki olekaan ikävällä tavalla tungettelevaa.
Kerroin aikaisemmin ostaneeni sulkakynän Ateneumista. En tullut kysyneeksi sulan alkuperää. Tiesin toki bluffiksi, koska se on kuulakynä. Kynä-sana on alun perin tarkoittanut linnun sulan onttoa ruoto-osaa. Pian keksittiin joskus vuonna 200 ennen ajanlaskumme alkua, että teroitetulla sulalla voi kirjoittaa. Tämmöistä tekstiä on Kuolleeenmeren kääröissäkin (nettitietoa). Hanhensulka oli halvempi ja joutsenen tietysti kalliimpi. Vielä mieluummin oikeakätiselle linnun vasemman siiven sulka, koska sulka kiertyi sopivammin kirjoittamiseen. Näin sitä oppii ja saa tietoa, kun käy Ateneumin kaupassa ostoksilla ja alkaa googlata.
Pari koneellista pyykkiä eilen. Kyllä sitä yksineläjältäkin kertyy. Eikä kaikkia voi tunkea samaan syssyyn, pesemisessä on säännöt. Vein roskatkin ulos. Nyökytin puolikohteliaasti tervehtimisen tapaisen kissanulkoiluttajalle lasten leikkialueella. Tupakantumpeista kyllä valitetaan oikein porraskäytävän ilmoitustaululla, mutta kissa saa tehdä tarpeensa vaikka lasten hiekkalaatikkoon. Eikä se ole kissan vika!
Tuli Helsingin kaupunginmuseon toimintakertomus 2015 (olen museon Ystävien jäsen). Ratikkamuseossa käynyt 32 701 vierailijaa. Sofiankatu neljässä ehti vielä käydä viime vuonna ennen sen muuttoa Aleksin puolelle yli 54 000 ihmistä. Nythän museo on Sederholmin talossa ja sen uusitussa jatkeessa Sofiankadun puolella. Tässä kuussa avautuu Haju-näyttely. Kävijät saavat muistella Helsinkiä hajujen perusteella. Sturenkadulla on jo 80 vuotta tuoksunut kahvipaahtimo. Sen minäkin muistan. Aina kun ohi ajoi, haisi kahvi. Mitä muita hajuja tässä kaupungissa on ja on ollut, se selvinnee näyttelyssä. Ja mitä hajuja jääkään ihmisen hajuaistin ulkopuolelle. Meillähän ei tämä tärkeä aisti ole likikään niin tarkka kuin monen muun eläinlajin edustajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti