Lähestymme vauhdilla jo lokakuun puolta väliä. Minä sen kuin laiskottelen. No, pakolliset suoritettu, on luettu vanhaa sekä uutta kirjallisuutta ja oltu kirjoittamatta blogia. Eilen kyllä ajattelin panna ruokajuttua. Sekin vanhaa ja Ville Vallgrenin gastronomiaa hänen Pariisin ajoltaan 1920-luvulla. Ensin oli jonkunlainen varhaisaamiainen, teetä ja paahtoleipää. Keskipäivällä varsinainen aamiainen, jolloin syötiin oikein tanakkaa ruokaa alkukeittoineen, lihapatoineen ja jälkiruokineen ja juomineen. Illalla seitsemältä syödään taas ja jos näiden välillä hiukoo, pannaan voileiväksi ja viiniksi. Ei ihme, että osa suomalaistaiteilijoistakin kehittyi hyvin syöneen näköisiä. Muta en minä tätä eilen kirjoittanut, kun ruoista puhutaan muutenkin niin paljon televisiota ja naistenlehtiä myöten. Luin kyllä Vallgrenin "ruokasaarnan" alusta loppuun, eikä tullut edes nälkä. Minähän laihdutan ja olen kasvattanut hämmästyttävän vahvan tahdonvoiman itselleni
Rinta pantiin rottingille, kun suomalainen Begt Holmström sai taloustieteen Nobelin. Onneksi olkoon. Hänen kansalaisuudestaan ollaan ihan varmoja, mutta Martti Ahtisaaresta tehtiin "venäläinen" vuonna 2008 saatuaan Nobelin rauhanpalkinnon. Ahtisaari kun syntyi 1937 Viipurissa ja kaupunki oli jo silloin Venäjää. Niinpä hänet pantiin kuuluvaksi Venäjän federaatioon. Eikä voi muuttaa, sanovat venäläiset, vaikka suomalaiset ovat anoneet asian korjaamista. Syntymäpaikan mukaan menee kuulemma.
Tänään olisi köpiteltävä kauppaan. Piti tekemäni tällä viikolla paljon muuta, mennä muun muassa museoon hajujen sekaan. Tuoksutellaan sentään vielä tammikuussa, että ehtii. Uudet mykiöt vielä hankkimatta ja tänään otan yhteyttä leikkaavaan kohteeseen. Jostain on pakko aloittaa. Tekisi mieli pitää vanhat, mutta jos näkö totaalisesti huononee, ei sekään ole hyvä. Haluan vielä katsella ja nyt vielä entistä enemmän. Ateneumissa 28.10 Modigliani, että sinne ehdin hyvin ennen uusia mykiöitä.
Hyvää tätä jo alkanutta syksyistä viikkoa meille kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti