Eilinen tuuraajapäivä pitkästä aikaa turhauttava. Ensi keskiviikkoa varten piti apteekissa olla uudesta lääkkeestä resepti. Ei ole, sanoi farmaseutti. Soitin Kotisairaalaan. Kerrottiin, että pannaan resepti heti menemään, ei kulu kauaa aikaa. Kului. Lähdin välillä Herkkuun ja raahauduin täysinäisen rollaattorin kanssa takaisin apteekkiin. Ei ole tullut, sanoi farmaseutti. Konttasin kiukkuisena ulos ja lähdin kotiin.
Soitin Kotisairaalaan, jossa pahoiteltiin tapahtunutta. No, ajattelin minä, keskiviikkona toimikoot miten toimivat, minä pesen käteni asiasta. Illalla soi ovikello ja Kotisairaalan sairaanhoitaja ojensi pussin, jossa oli pari pilleriä ensi keskiviikkoa varten. Oli kuin enkeli olisi seissyt oviaukossa, enkä kiittelemisestä lakannut. Näin toimii Kotisairaala! Tarvitsemme lääkkeen ensi viikkoista toimenpidettä varten, että saan Kotisairaalan hoitajan kanssa puolisolle hoidon tehdyksi. Muuten menee huitomiseksi ja villiksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Meillä on tänään vesijohto suljettuna muutaman tunnin. Keittiö on täynnä astioita, joissa on vettä. Minulle tämmöinen vesikatkos on kuin maailmanloppu, koska olen varma, että tarvitsen katkon aikana vettä enemmän kuin koskaan.
Kysyin M:ltä, ostanko varatietokoneeksi toisen läppärin palautettuani lainakoneen? Mitä sä teet kahdella läppärillä? Kysyi M. Päätettiin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja ostaa uusi pöytäkone tai oikeammin uusi keskusyksikkö siihen, sillä näyttö on aika uusi. Luotan M:ään kuin kallioon kaikissa tietokoneasioissa.
Sain Italian kirjeen lopultakin valmiiksi ja eilen pudotin postilaatikkoon. Saan varmaankin toruja pitkästä vaitioloajastani, mutta kun ei vaan ole tullut kirjoitetuksi. Tämänkin kirjeen aloitin jo viime vuoden lopussa. Piti panna uusiksi, kun itsenäisyyspäiväpippaloiden raportti ei enää tuntunut aktuellilta.
Katsoin ikkunasta ulos. On satanut uutta puhdasta lunta.
Lunta on tosiaan saatu ja täälläkin päin rannikkoa on oikein kaunista ja talvisen näköistä. Mutta oli mulla muutakin asiaa: oletko huomannut, että Valokuvataiteen museo on julkaissut sivuillaan I.K. Inhan valokuvia Helsingistä vuodelta 1908? Aivan upea kuvasarja! Käy ihmeessä katsomassa ellet ole jo ehtinytkin! Kaupungintalo on siis ollut alunperin Hotelli Seurahuone. Katajanokalta on kuva Norrménin talosta. Onko juuri siinä paikalla nyt entisen työnantajani Stora Enson pääkonttori? Ja Kaartinhalli. Onko se vielä olemassa? Erikoisen näköinen rakennus. On sanottava, että Helsinki oli jo silloin, niinkuin on edelleenkin, aika komea kaupunki!
VastaaPoistaMarjatta. Kyllä katselin Inhan kuvat, kiitos kysymästä. Hotelli Seurahuoneesta (nyk. kaupungintalo) olen jossakin blogissani kirjoittanutkin.
PoistaSamoin Norrménin talosta ja rähissyt sen purkamisesta. Todellakin, sen paikalla on nyt "Sokeripala" eli Enso sotkemassa maisemaa. aivan väärässä paikassa. Kaartin halli, joka valmistui vuonna 1906, on purettu vuonna 1958 ja sen paikalla on uusi rakennus. Juu, Stadi on kiva!