VANHUUS

Kun ihminen saa lisää ikää, hänestä tulee kertoja. Tarkoitan, että kun nuorempana kerrotaan jostain asiasta vain pääpiirteet, joista selviää kaikki tärkeä, myöhemmällä iällä aletaan siitä, miten asia on syntynyt, ja pahimmassa tapauksessa omakin syntymä, pääasiaan päästään vasta aikojen kuluttua, jolloin minun kaltaiseni hätähousu on jo kyllästynyt koko juttuun. Joskus jopa itse kertojakin jutun rönsyillessä asiaan kuulumattomissa, kysäisee "niin, mitä minun pitikään kertoa". Olen visusti varonut liittymästä tähän kertojajoukkoon ja koetan pitää langat käsissäni uuvuttamatta puhekumppaniani.

Lääkäri eilen lupasi kirjoittaa ja postittaa minulle pyytämäni lausunnon. Olin muuten aivan varma, ettei hän minua muista  enää vuosien takaa, kun ei ollut edes minun lääkärini, vaan puolison. Muisti ja muisti hyvinkin. Lopuksi kysyin, jos hän tahtoisi ruveta nyt minun lääkärikseni. Lupasi. Varsin miellyttävä, kuunteleva, empaattinen tohtori.

Puolisoa oli vahtimassa eräs ystäväni ja ehdin vielä ostamaan lääkärikäynnin jälkeen hänelle kiitokseksi viinipullon ja mansikoita. Tänään tuo Herkku ruokaa ja huomenna pääsen itse asioille. Seuraavaan tuuraaja-aikaan ei ole pitkästi, että ihanhan tässä menee mukavasti. Vapaa-ajat hiukan vaihtelevat viikottain. Ennen oli säännöllisempää.

Nyt on ollut tapetilla kovasti vanhus- ja kotihoitoasiat. Eikä lehtikirjoituksissa ankaraltakaan kritiikiltä ole säästytty. Vaalit tulossa, niin puhutaan näistäkin ja sitten unohdetaan. Kotiapujen kiireestä keskustellaan. Apu viivähtää hoidokin luona liian lyhyen ajan, asenteissakin vikaa, eikä aina ammattitaito ole sitä, mitä pitäisi. Toki on osaaviakin ja oikeita lähihoitajia, mutta mutta... Yksin asuvat todella iäkkäät kaipaisivat edes pienen hetken juttuseuraa. Ystävien rivit harvenneet, omaiset ja muut sukulaiset ehkä matkojen päässä, naapurit välinpitämättömiä, yksinäisyys on aina läsnä. Ennen muinoin kotiavun käydessä ja hänen lopetettuaan työt siinä taloudessa, juotiin yhdessä kahvia, pantiin maailmaa järjestykseen. Sitten kunnat alkoivat säästää. Sen mukana hävisi inhimillisyys. Ei ole hyvä vanheta ja/tai sairastua. Vanhus on hyvä vanhus vasta kuolleena.