Minua vaivaa edelleenkin naisfiguuri ravintola Kappelin katolla. Aikoja sitten soitin Kappeliin ja kysyin tietoja, mutta eivät tienneet muuta kuin ehdotuksen pystin olevan mahdollisesti Ville Vallgrenin. Ateneum ei liioin eilen tiennyt asiasta mitään.Soitin Porvoon Taiteilijaseuraan, mutta tulos yhtä tyhjä. Siellä oltiin sitä mieltä, että koko figuuri ei heille millään lailla edes kuulu. Ville Vallgren oli kuitenkin Porvoon poikia. Syntyi 1855 kaupunginlääkärin poikana. Minusta hän liittyy vahvastikin Porvooseen! Vallgren asui Pariisissakin, kuten niin moni muukin suomalainen taiteilija. Myös Tukholmassa sodan aikana. Kolme kertaa oli naimisissa ja kuoli Helsingissä vuonna 1940.
Helsinkiläiset varmaankin tietävät, miksi Kappelista tuli Kappeli. Paikalla, vasikkahaassa, oli pieni maidonmyyntikoju, jota alettiin kutsua kappeliksi, koska "pastorilla" täytyi sellainen olla. "Pastor" tarkoittaa paimenta.Näin ainakin kerrotaan Kappelin alkaneen. Sulkemisten, avajaisten, remonttien, omistajien vaihdosten, maailmansodan, vuosikymmenten jälkeen on Kappeli nyt se meille tuttu paikka Espan puistossa
Sitten soitin taas Kappeliin. Nyt pyysin heti saada keskustella jonkun johtohenkilön kanssa saadakseni tietää tästä päänvaivakseni muodostuneesta patsaasta ravintolan katolla. Ottivat asiani todesta, alkoivat selvittää. Soitettiin iltapäivällä ja kerrottiin, että minulle soitetaan tänään. Odotan jo. Olen aivan varma, etten ole ainoa, joka on nostanut katseensa Espan puistossa ja huomannut pystin ihmetellen sen alkuperää ja syytä, miksi se on ravintolan katolla. Kappelissa on aikoinaan ollut taidetta katon sisäpuolellakin,seinillä ihan vaan seinään suoraan piirrettynä. Näin maksoivat jotkut taiteilijat ruokalaskunsa. Kappelia vuosikymmenten aikana remontoitu, seiniä purettu, uudistettu ja niin ollen hävitetty näitä muistorikkaita kuvia. Onneksi joitakin on kehyksissäkin ja ainakin minun viimeksi käydessäni, seinillä. Muun muassa Albert Edelfeltin "Gamrinus". Severin Falkmanin työ, Hjalmar Munsterhjelmin maisema ja Louis Sparren teos. Kappelissa on myös Kellari-ravintola, jonka kerrotaan 1900-luvun alussa olleen salakapakka, jossa monet taiteilijat iltaa istuivat.
Frans Johan Valbäck (1852-1923), suomalainen toimittaja, ruotsinkielinen kirjailija, kirjoitti Kappelin sisäseinään:
Mi miehuuden on mitta
sen lausui ken sen ties:
ei olla Kappelitta
voi ykskään aikamies,
ei ilman sitä voisi
ei Espis olla tää
ei Helsinkikään oisi
tään valtakunnan pää!
(Tämän runon kirjoitin blogiini Helsinki-päivänä 2011 silloisessa Kappeli-aiheessani)
Dalströmin piirtämä vanha ravintolarakennus pylväineen on vieläkin näkyvissä nykyisen Kappelin keskiosassa. Sitä koristaa Walter Runebergin naishahmo.
VastaaPoistaVoisikohan tämä olla viittaus ko patsaaseen tai onko ehkä toinen Kappelissa oleva teos. Ehkä oletkin saanut jo soiton ja oikean tiedon naisfiguurista.
Tiuku.Vielä en ole vastausta Kappelista saanut. Tämä patsas, josta nimeä haikailen tekijän lisäksi, on Kappelin ulkopuolella katolla, hiukan kreikkalaista naista muistuttava teos. Ehkä marmoria. Sitten vielä Kappelissa on, tai on ollut ainakin, Wäinö Aaltosen Muusa-patsas salissa. Tästä katolla olevasta en ole mitään mistään tietoja löytänyt. Liekö sittenkään Ville Vallgrenin?
VastaaPoistaNyt alkoi minuakin kiinnostaa. Toivottavasti saat tietoja patsaasta ja saame lukea niistä. Oikein ihanaa pääsiäistä sinulle ja puolisollesi.
VastaaPoistaCurryKaneli. Panen parastani ja selvitän "arvoituksen" Kappelin katolla.
VastaaPoistaHyvää Pääsiäistä sinullekin ja läheisillesi.