Olen tehnyt elämäni ensimmäisen, vaan en suinkaan viimeisen, verkkokauppaostoksen. Avasin itseni Herkun Tilauspalveluun ja naputtelin haluamani. Ei se niin vaikeata ollutkaan. Olin suorastaan ylpeä itsestäni. Jälleen yksi uusi kokemus modernissa maailmassa. Päätin nimittäin ykskaks säästää voimiani jättämällä viikottaiset raahaamiset, jotka tuskin ainakaan auttavat ishiakseni parantumista. Vaikka taksia olenkin joutunut käyttämään. Nyt aletaan tuoda ostokset kotiin ja jos mielin, voin Herkussa käydä pelkästään heräteostoksilla. Jippii! Ja tätä mahdollisuutta tulen taatusti käyttämään hyväkseni. Ehkä jo huomenna, jos vaivainen ishiaksen kourissa rypevä ruumiini myöten antaa päästyäni tohtorin vastaanotolta, jonne olen menossa helpotusta saamaan tuuraajan tultua.
Kuuma. Marisuttaa tämmöinen. Tuulettimet surisevat yötä päivää, partsin ovi ja asunnon ikkunat sepposen selällään. Roskikselta laahauduttuani tuli samaan hissiin viidennen kerroksen herrahenkilö, joka kertoi nauttivansa kesähelteestä. Puhisin vastalauseeni säästä. Miten joku voi tästä nauttia? No, ehkä herrahenkilö ajattelee sitten toisin, kun on vanha raihnainen mies, jolle helle on riskipeliä.
Olen saanut puolison juomaan. Panen veteen mehua ja se menee. Tilasin myös Herkusta KontioMehun juomia, joihin mies on mieltynyt. Nämähän ovat niitä juomapulloja, joiden avaamisessa olen joskus tapellut. Siitä asiasta panin reklamaatiota KontioMehuun ja kotiin tuli myyntipäällikkö kinkkistä asiaani tutkailemaan. Ei saanut muuten hänkään pulloja käsin auki. Lahjoitti minulle avaajan eri kokoisille korkeille ja kansille ja sen avulla sai minunkin pulloni auki. Antoi vielä muutaman pullon lähtiessään. Tämä oli hyvää asiakspalvelua, josta heti myös blogiin kirjoitin. Nykyisin pullot ovat helpommin avattavia, vain joskus tarvitsen saamaani avittajaa.
Kummityttö soitti eilen mökiltä. On siellä kaksin nuoremman tyttärensä kanssa. On järvi ja suvi aivan hollilla. Me juttelimme ja nauroimme, olemme usein samalla aaltopituudella. Ymmärretään naurun voima. Olemme kumpainenkin horoskooppimerkiltämme kaksosia. Hän on minun lempparikummilapseni ja puolisoni on hänen sylikumminsa. No, emme me kovin hyvin ole kummin velvollisuuksia täyttäneet, jos tarkoitetaan lahjoja nimi- ja syntymäpäivinä, jouluisin jne. Kun oli pieni, olimme parempia. Nyt on aikuinen nainen ja perheellinen. Ystävyytemme on jo kahden aikuisen välistä, eikä ikäeroakaan aina huomaa. Hänessä on monta, monta tuttua piirrettä, jotka havaitsen myös itsessäni. Samoja hullutuksia olen minä nuoruudessani kokenut kuin hänkin. Meillä synkkaa ja puhelinkeskustelumme ovat aina iloa täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti