Vasta eilen huomasin saaneeni elämäni ensimmäisen kommentin kirjoitukseeni.Se koski Korkeasaaren pronssista vuohta.Kerrottiin paikoillaan olevan,kun ihmettelin,onko vai eikö ole.Jos asianomainen kommentoija tätä sattumoisin lukee,niin kaunis kiitokseni.
Pakkasta.Auringon paistetta.Varis pani risun keittiön ikkunan edessä olevaan koivun oksan haarukkaan.Meinaako siihen pesää? Sitten sille tuli muuta ajateltavaa,kun piti ajaa harakka toisesta koivusta hiiteen.Ja harakka taas on se sama,jonka jättipesän päällä keikkuu vielä paksu lumikinos.Linnuilla on hämmästeltävää,kun on ollut maaliskuita,jolloin jo tähän aikaan on voinut parannella vanhoja pesiä,ylipäätään tarkistella reviirin kuntoa.Tänä vuonna on toisin.Vielä on matkaa rakennuspuuhiin ja pihapiiri kinosten peitossa.
Turku on minulle ollut semmoinen kaupunki,jossa Tampereen lisäksi voisin asua,jos nimittäin Helsinkiä ei olisi.Nyt en enää Turusta tiedä,kun siellä on alkanut silta notkua ja sen odotetaan tipahtavan jokeen.Hiukan hymyilyttää,kun siltaa on aikoinaan mukamas kehuttu "Euroopan kauneimmaksi ja halvimmaksi".Tämä viimeinen adjektiivi saattaisi olla selitys sillan huonoon vointiin."Kustannuksissa säästämisellä" on usein ikävä kaiku ja ei aikaakaan,kun säästö kostautuu.Sitten sillä rahalla,mikä nyt menee uuden rakentamiseen,olisi aivan varmasti saatu kestävä alkuperäinen ja se olisikin ollut vain "Euroopan kaunein silta".
Minun silmissäni silta on kaunis,kun se on kivestä rakennettu ja iältään ikivanha.Olen tämmöisiä siltoja ylittänyt Euroopan eri puolilla sekä autolla että pasteeraillen.Jotkut on rakennettu silloisen kuninkaan mahtikäskyllä.Ja aina menneestä ja historiasta pitävänä ajattelen niitä ihmisiä,jotka siltaa ovat käyttäneet paljon ennen minua.Muinaiset roomalaiset raskaine vankkureineen. Lammaslauma paimenineen. Parivaljakon vetämät vaunut ihmisineen. Kylän lapset matkalla uimaan. Köyhä,joka pakenee varastettuaan leipurilta leivän.Sotajoukkojen marssit.Kivinen silta on kestänyt kaiken ja kauan ja kestää yhä.
Jos maltatte,niin kerron teille yhdestä kauniista kivisillasta.Kaarlen silta,Kaarle IV:n rakennuttama Prahassa,monillekin tuttu lie,vuodelta 1357.Vasta 1600-luvulla siltaa alettiin koristaa patsailla ja nyt niitä on molemmin puolin.Silta on aikamoinen turistirysä,jopa kauppapaikka ja kaikenlaisten pienten tapahtumien kohde.Marionetteja,katusoitajia,kaikenlaista rihkamaa kauppaavia myyjiä ja sankoin joukoin turisteja kulkemassa kohti Vanhaa kaupunkia tai pois sieltä.Yli puolen kilometrin pituinen kävely kannattaa,eikä autoliikenteellä olekaan tälle sillalle asiaa.
Silta hiljenee aamun koitteessa ja silloin se on ehdottomasti kauneimmillaan.Jos onni käy,muita ihmisiä ei ole.Vain vanha silta,jonka ali virtaa Vltava-joki rauhallisin lainein,nukkuva kaupunki ja huikaiseva auringonnousu.Ainakin minä tunnen silloin vahvasti kulunutta sanontaa käyttääkseni "historian lehtien havinan".Jos mielikuvitusta riittää,voi kuvitella kuulevansa 30-vuotisen sodan kalskeen,kun ruotsalaiset sotajoukot valloittivat Malá Stranan(Pieni puoli).Rauhankin kerrotaan solmitun sillan keskivaiheilla vuonna 1648.Praha ja Kaarlen silta on paljon nähnyt,samoin joki ja sen yli menevät muutkin sillat,vanhemmat ja uudemmat.Praha on itsessään historiaa,ikiaikaista tarinaa.
Enkä malta taaskaan lopettaa hyvän sään aikana,vaan jatkan.Yksi matkojeni elämyksiä on ollut Malá Stranassa asuminen,Waldstein-hotellissa.Monta sataa vuotta jo nähnyt talo,jossa puiset portaat kerroksiin johtivat talon ulkoseinää pitkin.Vain neljätoista huonetta.Ylimmän kerroksen ikkunoista pelkkiä punaisia tiilikattoja silmän kantamattomiin.Kaunista.Kapeita kujia,paljon portaita,ylväitä portaaleja,palatseja,kirkkoja,puutarhoja.1100-luvulla alettiin toden teolla Malá Stranaa asuttaa.Ehkä Waldsteinin hotellin rakennus on juuri niiltä ajoilta,vanha kauppiaan talo.Kävelin paljon yksikseni aamiaisen jälkeen ja nautin jokaisesta askeleesta katsellen,ihaillen ja kunnioittaen.Puikahdin Kaarlen sillalta alas Kampan saarelle Vltavan ja sen sivuhaaran,Pirunpuro, välissä olevalle viehättävälle alueelle.Oli kesä ja kukkia kaikkialla,turistien puheensorinaa,kielten sekoitusta.
Kun nostaa katseen Malá Stranassa,näkee Linnakaupungin.Koko Prahan alun.Mutta se olkoon jo toinen tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti