Helsingissä helsinkiläiset keskustelevat kiivaasti Katajanokalle aiotusta hotellin rakentamisesta,sopiiko se sinne vaiko ei.Kaupunginhallitus on jo hankkeen hyväksynyt.Nyt odotellaan kaupunginvaltuuston päätöstä huhtikuussa.Minusta sen rakentaminen rantaan Enson talon ja Uspenskin katedraalin lähelle on se ja sama.Kun alueella on jo Enson talo,joka aikoinaan sotki näkymän,niin kyllä tämäkin uusi jo Sveitsin logoksi (arkkitehtien kansallisuuden ja rakennuksen muodon takia) kutsuttu sinne mallaa.
Vuonna 1960 purettiin Enson talon tieltä erittäin kaunis arvorakennus Norrménin talo.Sekin monen muun rakennuksen lailla Theodor Höijerin suunnittelema.Talo valmistui vuonna 1897.Itse Alfred Norrmén asui talossaan kuolemaansa vuoteen 1942 asti.Asunnot olivat tilavia,kussakin kerroksessa vain yksi.
Neuvostoliiton valvontakomissio majaili talossa 1945-1947,jonka jälkeen talo oli virastokäytössä.Enso Gutzeit osti rakennuksen kaikki osakkeet 1959.Alvar Aalto sai tehtäväkseen suunnitella uuden talon.Tuloksen näemme.Moni vanhempi helsinkiläinen murehtii yhä Norrménin talon kohtaloa.Se oli todella kaunis,palatsimainen tiilitalo,jossa oli värilliset lyijylasi-ikkunat.Eikä minun pieni järkeni ymmärrä,miksi ei edes ulkokuorta voitu säilyttää ja Enso pitää toimitilojaan modernisoidussa sisätilassa.Kaupunkilaisten hampaissa tulee olemaan vielä pitkään Enson "sokeripala" ja nyt tuulta purjeisiin tulee lisää,jos hotellihanke toteutuu.
En vastusta muuttumista,modernisoitumista,en purkamista,jos se on järkevää.Mutta tämä alue olisi pitänyt säilyttää tyylilleen uskollisena vanhojen jugendtalojen läheisyydessä,Uspenskin katedraalin varjossa.Helsingissä on alueita,jonne nämä "sokeripalat" sopivat ja siellä niille annettaisiin niille kuuluva arvo ja ihailu vielä vuosikymmenten ehkä satojenkin vuosien kuluttua.
Tänäänkin aurinkoista.Aiomme ulos.Miehen ulkoiluttaminen on ollut tänä talvena varsin vähäistä sääolojen ja runsaan lumen vuoksi.Meillä on yleensä tapana joka päivä mennä ulos ja kyllä se taas näin on,kunhan pyörätuolin työntäminen helpottuu.Pääsemme rantaraitille tuulen hipaistessa poskipäitä.Tunnemme raikkaan tuoksun mereltä,näemme lokit,sorsat ja jokavuotiset joutsenet,ulapan ja pienet saaret.Meri velloo jäistä vapaana ja auringonsäteet kisailevat laineilla.
Mistä sana "aurinko" tulee? Etymologinen sanakirja kertoo,ettei alkuperää eikä ikää tiedetä.Vastinetta lähisukukielissä ei ole.Joka tapauksessa sana on meillä kauan käytetty aina 1500-luvulta asti.Sanaa on käytetty myös vertauskuvallisesti kuten "niin juovuksissa ettei tiedä kuusta eikä auringosta".Yleensä aurinko-sanalla on positiivinen merkitys ja onhan se niin,että eikös meillä jokaisella ole kuitenkin pieni aurinko sisällämme?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti