ENSILUMIKO ?

Satoi se lumi Helsinkiinkin. Mainittiin  heti ensilumeksi.

"Niin hiljaa, kuin varkain,
niin ääneti se hiipi
ohitse silmäin arkain,
se keiju lumisiipi..."
(Yrjö Jylhä, Ensilumi)

Lähdin juuri silloin kauppaan. Satoi lunta baskeriin ja talvisaapas sai ensikosketuksen tänä vuonna lumeen. Kun tulin kaupasta, oli lumi poissa.

"Niin hiljaa, laill´ ihmeen,
se saapui ja se lähti
ja jätti valkovihmeen,
se keiju Lumitähti."
(Yrjö Jylhä, Ensilumi)

Minusta tuo Helsinkiin satanut lumi ei ollut oikea ensilumi.Sillä on joku Ilmatieteen laitoksen määritelmä. Eikä se sopinut tähän lumeen. Sanotaan sen olleen ensimmäinen  hipaisu.

Sitten seuraavaan aiheeseen:

Kauneusmissit aikoinaan haastattelussa toivoivat maailmalle rauhaa. Sitä on toivonut moni muukin kautta maailman sivu. Historian opettajani koulussa ujutti oppiensa joukkoon filosofeja, joista yksi oli Immanuel Kant. Hän eleli Preussissa enimmäkseen 1700-luvulla. Löysin kirjakaupasta Jaakko Tuomikosken suomennoksen Kantin kirjasta "Zum ewigen Frieden". Ostin sen ihan kunnioittaakseni opettajaani, jota Ciceroksi kutsuttiin. Kirja on maannut hyllyssä. Nyt sen otin käteeni ja oikeastaan aloin lukeakin. Jo heti alussa huomasi, että rauha on monimutkainen juttu, ja ollut aina. Eivät ole kirkasotsaisten missien toiveet toteutumassa. Eivät nyt, eivätkä koskaan, niin kauan kuin ihmiskunta täällä tepastelee. Ehkä Kant pääsee jyvälle, mutta ei sen pitemmälle.