Kuka on pannut kirjahyllyyni Charles Baudelairen Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia? En ole koskaan kirjaa lukenut. Nyt se tarttui käteeni etsiessäni luettavaa pokkareiden joukosta. Panin kirjan yöpöydällä olevan kasan päällimmäiseksi. Pitäydyn vielä toistaiseksi, anteeksi kirjallinen makuni, kirjassa, joka selvittelee komisario Maigretin juomista. Siinä ei pohdita, miksi Maigret juo kuten tehdään Jeppe Niilonpojan kohdalla, vaan kirjan tekijä Risto Ranki kertoo, mitä, koska ja missä Maigret juo. Pernod´ta, calvadosta, kiriä, olutta, valkoviiniä aina mielentilan ja jopa kahvilan miljöön mukaan. Komisarion ylenpalttista lipittelyä ei pidetä pahana, vaikka virka-aikanakin lasia kallistellaan. Ainoa huolestuja on Maigretin lääkäri.
Löysin hyllystäni myös Arundhati Royn kirjan Joutavuuksien jumala. Olen sen joskus huolimattomasti lukenut. No, kun en ole vieläkään päässyt kirjakauppaan hankkimaan haluamani uutuuksia, mellastelen omassa kirjahyllyssäni ja hämmästellen siellä olevan yhtä sun toista lukematonta. Yritystä on joidenkin kohdalla ollut.
Stadin Slangilla on syksymöötti. Tuli kutsu. En mene. Hallitukseen uusia jäseniä ja ensi vuodeksi toimintasuunnitelmia. Tsufeetakin tarjolla. En mene sittenkään. Slangilla on illanviettoja, joihin olen ajatellut osallistua, vaan ei ole tullut mennyksi. Iltamyöhällä on kotiin tänne kauaksi metrolla tultava ja oltava tietoinen, että moinen peli vielä kulkee.
Kävin uudehkon tanskalaisen kauppaketjun myymälässä. Siellä on kuljettava kaiken tavaran, jota on paljon, ohi pitkin käytävää päästäkseen ulos tai kassalle. Sivukäytäviä ei ole. Ovelaa. Ostin mehupillejä. En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan, että niitä voisi käyttää toistamiseen. Ennen olivat kertakäyttöisiä. Ostamassani pakkauksessa on suti, jolla voi pillin käytön jälkeen puhdistaa. Panin sudin pilliin, tosin käyttämättömään, ja sudin ankarasti pitkin pillin sisäpintaa. Ennen pantiin kaikki uudet asiat saksalaisten piikkiin, nyt tanskalaisten.
Nordeasta tuli pyyntö asiakastietojen päivittämiseen. Nykyisin en usko mihinkään enkä kehenkään ja tätäkin ajattelin ensin huijarin tempuksi. Mutta kun soitin kirjeessä olevaan numeroon, meni se Nordeaan ja piti naputella sen kymmenet numerot ennen kuin pääsin siihen automaattiin, joka ilmoitti odotusajaksi 40 minuuttia. Kyllä, kyllä kirje oli Nordeasta. En tietenkään jäänyt odottamaan. Päivitän, kunhan ehdin.
Tilaamani kahvikapselit ovat jo Nespresson mukaan matkalla ja voin kuulemma paketin kulkuakin seurata. En seuraa. Kun saan ilmoituksen Postista, tiedän sen olevan noudettavissa. Se, miten se on sinne kulkenut, ei minua kiinnosta.
Olen lähdössä Stadiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti