2. marraskuuta 2021

URKENI MARRASKUU

 Sehän on marraskuu! Hurjan pimeää, vaikka kellokin siirrettiin paikaltaan. No, pian on joulu valoineen ja sitten vuotellaankin kevättä. Ei huolta!

Olen lähdössä kauppaan. Chiliä, bataattia ja vaikka mitä. Ehkä väsään keittoakin myöhemmin. Sherlock Holmes-kirja yhä kesken, mutta loppu häämöttää parin ratkaisun päässä. Huomenna taas englantia. Läksynä joitakin tehtäviä. 

A kertoi ystävänsä suhteesta "amerikkalaiseen sotilaaseen", joka on Jemenissä ja kovasti kuulemma rakastunut itseään 30 vuotta vanhempaan sveitsiläisnaiseen Espanjassa. Hyökkäsin heti kertomaan pari varoittavaa tarinaa näistä "sotilaista", jotka kohtapian alkavat kinuta rahaa naisilta esimerkiksi äitinsä lääkärikuluihin tai poikansa koulutukseen. Tämä leidi A:n mukaan on kuitenkin järkevä ja ainakin tällä hetkellä tykkää solttupojan helinästä ja vastutamattoman ihanista rakkaudentunnustuksista ottamatta niitä turhan vakavasti. Toivottavasti järki on matkassa myöhemminkin. Surkuhupaisiakin tarinoita on kuultu.

Pitkästä aikaa sain postia J:ltäkin valokuvien kera. P-D sen sijaan on jonnekin kadonnut elämästäni. Lupasi sähköpostitella ja soitella. Kumpikaan ei ole tapahtunut. Murheellistahan on menettää ystäviä muullakin tavalla kuin Tuonelan maille. No, on niitä sinnikkäitäkin, jotka vuosikaudet ja jopa vuosikymmenet ovat mukanani kulkeneet. Kiitos siitä heille.

Taidan tästä alkaa koreutua kauppamatkaa varten. Ensin roskat. Aina sama järjestys ja sama puuha. Puhutaan kahdesta kärpäsestä. Plusasteita sen verran, että helpolla vielä pääsee. Jos vaikka kynnelle kykenisin tällä viikolla Kampin Mujiin, kuten päättänyt olen. Onhan sitä viikko ensi viikollakin, jos niikseen menee.

Niin että tämä olikin tässä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti