24. huhtikuuta 2021

OLIPA KERRAN MUISTOVÄRSSYT

 Mulligatawny onnistui yli odotusten. Keittoon laitettiin omenan lohkoja, porkkanaa, varsiselleriä, erilaisia sipuleita, chilipalkoja, linssejä, kasvislientä, kookosmaitoa, kanelia, jeeraa, korianteria, kurkumaa, sitruunanmehua ja pippuria. Sitä oli mahdottoman hauskaa valmistaa. Tietysti maistoin. Tänään en ole kokkina, mutta huomenna  voisin tehdä kana-chili-limettikeittoa. Broileri sulamaan.

Vanhempieni perintönä olen saanut vanhoja 1920-30-luvuilla ilmestyneitä WSOY:n Koulun lausuntaohjelmistoa-kirjasia, koonnut Lempi Musikka. Niitä on hauskaa lukea. Tarinoita ja runoja  muun muassa Z. Topeliukselta, Arvid Lydeckeniltä, H.C. Andersenilta, Immi Helléniltä, Goethelta, Larin Kyöstiltä ja tietysti Koskenniemeltä ja Leinolta. Laura Harmaja koonnut muistoalbumien säkeitä. Tällainen muistoalbumi oli melkein jokaisella 10-12-vuotiaalla ja se kiersi ystävien joukossa keräämässä muistovärssyjä. Yksi karmeimmista kuuluu näin: 
"Hiljaa sulle hauta luodaan,
hiljaa sinne lasketaan,
hiljaa sitten hautakumpus
kyynelillä kastetaan."

Minunkin muistokirjaani on joku tämän kirjoittanut. Onneksi on myös tämä:
"Muista silloin minua,
kun kirppu puree sinua."

No, kirppu ei ole purrut, mutta olen muuten monia lapsuuden ystäviäni muistanut. Jokunen lukeutuu yhä ystäviini. Moni on myös poistunut ja silloin on hautakumpu kyynelillä kastettu. On kiva muistella. Olisikin aika kurjaa, jos ei olisi muistoja eikä niitä muistaisi. Tosin jälkimmäinen vaihtoehto ei harmittaisi, kun ei tietäisi unohtaneensa. 

Ollessani seuraavan kerran ostoskeskuksessa, käyn Suomalaisesta Kirjakaupasta ostamassa Amanda Gormanin runokirjan Vuori jota nousemme. Ihastuin tähän runotyttöön katsellessani Bidenin virkaanastujaisia Washingtonista netissä. Eri kielille kääntäjistä nousi kohu (onko kohu-sana oikeassa paikassa?), kun rotukysymys nousi otsikoihin. Unohdettiinko silloin, että olemme kaikki IHMISIÄ?

Mitä tänään teen, kun en "soppaile" kerran? Tutustun indonesialaiseen keittiöön ja bongasin jo ananascurryn ja laksan. Jos oikein tahdon uhmata tahdonlujuuttani  saatan väsätä kuumat banaanit kaneli-kookoskastikkeessa. Pitää höyrystää ja minulla on siihen vehkeet. On muuten huikean hieno tapa valmistaa kaikenlaista. Hyvää ruokahalua.



2 kommenttia:

  1. Varmasti on tuollainen keitto ollut hyvää ja ainakin aika erikoisen makuista.
    Muistoalbumi on ollut minullakin ja taisi tuo kirppujuttu olla siinä useammankin kerran.
    Jatka sinä vaan soppailemista. Ruoanlaitto on minullekin yksi elämän kivoista asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli hyvää, kun maistoin. Tänään luppopäivä sopista. Sitten raaka-aineita, jos vielä huvittaa. Mukavaa kevätaikaa pian toukokuusta nauttien!

      Poista