TÄMÄ ON NIIN TÄTÄ SAMAA KORONAA

 Ooppera Covid fan tutte tuli toistamiseen koettua ja taas tykkäsin. K antoi varovaisen arvostelun, jossa oli enemmän positiivisuutta kuin sitä toista. Sitten ryhdyimme tosissamme pohtimaan presidentti Trumpin koronaa. Onko sitä, oliko sitä ja onko vakavaakin, jos on tai oli? Ei ainakaan kuolemaksi asti, kun jaksoi nousta sairasvuoteeltaan vilkuttamaan autostaan Amerikan kansalle kesken kaiken. Jätti sairaalan muutaman päivän jälkeen. Me seuraamme tilannetta ja niin tekee moni muukin.

Laiskotellen yhä mennään ja alan tottua. Lukemista, ruoan laittoa, syömistä (harkiten), puhelimessa lörpöttelyä. Jokaisen kanssa se koskee koronaa ja myös Trumpin koronaa. Edes roskikselle en ole viitsinyt vaivautua. Tänään ajattelin sitä ja kauppaankin menoa. Viili pääsi loppumaan. Se yksi prosenttinen. Pitää panna maski. Kauppa on julkinen paikka ja kauppa on vieläkin julkisemmassa paikassa, ostoskeskuksessa. Arvovaltaiset tietäjät kertoivat, että pelkkä lempeä tähänastinen suositus kasvosuojan käytössä on kiristetty vahvaksi suositukseksi. Koskee siis minuakin. Minulla on niitä sinisiä apteekista ostettuja. Tahtoisin kankaisen, jossa on irvistävä hammasrivi.

Lotossa tuli, jippii, kaksi euroa! Tuntuu niin hyvältä. Kuinkahan paljon euroja olisi plakkarissa, jos jokaisen maksamani lottokupongin rahat olisin pannut talteen? Näin pitkän lottoamisajan jälkeen voisin rahoissa kieriä ja heitellä seteleitä ympärilleni ja päälleni.

Kaupunginmuseon Ystäviin pitää maksaa jäsenmaksu. Maksu pysynyt samana kuin viime vuonna. Tautitilanteesta huolimatta Ystävät retkeilee ja osallistuu. Maskit, turvavälit ja terveys huomioidaan. Minä en osallistu, mutta maksan jäsenmaksun.

Kamppailen yhä Grassin Peltirummun kimpussa ja kun Oskarin kiukuttelu aikuisia kohtaan alkaa kyllästyttää, siirryn niin ikään kesken jääneeseen kirjaan Erno Paasilinnasta. Olen nimittäin ryhdistäytynyt ja aion lukea loppuun kaikki kesken jättämäni kirjat. Niitä on yöpöydällä.