17. lokakuuta 2020

RUOANLAITTO ON TAIDETTA

 Voi, voi, kuinka kissa taas nostaa omaa häntäänsä. Minä olin niin ahkera eilen!! Vaatii ehdottomasti huutomerkin.  Suoritin kaikenlaisia kotiaskareita ja silti ehdin syödä ja lukea. Kielii ehkä siitä, etten niin peettimäisen tarkasti suorittanut. Kelpasi minulle. Pesin koneessa muun pestävän joukossa 60 asteessa kaksi kangasmaskia ja sitten kävin ihailemassa vähän väliä niiden kuivumista. Ensimmäinen maskipesuni! 

Maistoin yhden  ostamani pineapple caken, joista viimeinen myyntipäivä oli mennyt viisi päivää sitten. Aasialaiskauppiaan suurpiirteisyys ei minua haitannut. Taiwanilaiset pikkuleivät eivät olleet mitenkään hätkähdyttävästi makunystyröitä helliviä. Suomalaiset lusikkaleivät parempia. Tulipa maistettua ja syön loputkin. Rasian päällä paljon kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, joita Taiwanissa käytetään. Ykskaks  luki "ananas kakor". Ja ruotsiksi koko tuoteselostus. Joskus takavuosina luimme lehdistä kateellisina, kuinka ruotsalainen näkkileipä oli löytänyt tiensä kaukaisiin maihin.  Meilläkin olisi ollut näkkileipää. 

Tein listan ruokatarvikkeista, joita alan käyttää. Paksoi-salaatinlehtiä, kookosmaitoa, kuminaa, juustokuminaa, rusinoita, ananasta, riisiviinietikkaa...  Päätin vaihtaa kotimaisen keittiöni aasialaiseen ja ehkä afrikkalaiseenkin. Neljästä keittokirjasta ohjeita. Olen oikein innostunut. Toivottavasti se kestää vielä ensi viikolla, että ehdin kauppaan, mutta en Jiaheen asti. Täällä on joku aasialaisvaikutteinen ruokakauppa. Sinne siis. On kulunut aikaa minun kiinalaisajastani ruuanlaitossa. Kokeilin jo eräänä päivänä wok-pannua. Ollut vuosia kaapissa. Hankin sen kerran kiinalaisesta kaupasta. Silloin käytin ahkerasti. Tukholmasta toin mausteita, joita ei täältä saanut. Nyt saa vaikka mitä. Teen kanaa bang bang tai gong bau tai sichuaninpossua, kanaa chow mein, kiinalaista kaalia osterikastikkeessa jne. Kynnet syyhyävät jo.

Tai Saarioisen maksalaatikkoa.



2 kommenttia:

  1. Eikö olekin kiva, kun välillä innostuu jostain. Eri asia, kantaako innostus toteutukseen asti. Sinulta varmaan onnistuu loppuun asti. Minulta ei aina.
    Mutta onneksi on varalla tuo Saarioisen vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Seija, ei todellakaan aina innostus riitä toimimiseen asti, mutta nyt olen varma asiasta.

      Poista