SYKSY TUOKSUU

 Suomen Kuvalehdessä piti tällä viikolla  olla juttu/arvostelu  Covid fan tutte-oopperasta. Ei ollut. Oli muuta mielenkiintoista muun muassa Kati Kelolan kirjoitus  Didrichsenin taidemuseoon tulevasta van Gogh-näyttelystä sekä juttu Riitta Kylänpään kirjasta  Claes Anderssonista. Kolumnisti Aurora Rämö puuttuu lehdessä  Valko-Venäjän tapahtumiin. Näitä oli kaikkia sivukaupalla. Ehkä ei enää mahtunut luvattu teksti Covid van tuttesta tähän numeroon.

Kun avaa ikkunan, tulvahtaa syksyinen tuoksu sieraimiin. Eivät leiki auringonsäteet aamuisin tyynylläni minut herättäen. Sateen tuntu leijuu ilmassa ja tuuli varisuttaa koivujen keltaisia lehtiä. Mekkosillaan ei tarkene ulkona ja sandaletitkin ovat jo talvipiilossa. Kesä tuli ja se meni jo pois.

Vieläkään ei ole allaskaapin asennuksesta mitään kuulunut, vaikka jo toistamiseen piti vahvistaa urakoitsijalle sen saaminen. Odotan vielä viikon ja sitten taas otan yhteyttä. Lieneekö liian pieni ja mitätön homma, vaikka se maksaakin? Kaappi osina paketissa edelleen eteisen lattialla. Jos olisi vielä lapsuuteni talonmiesten ammattikunta olemassa, olisi talonmies jo ajat sitten kaapin pannut paikoilleen ja saanut pullakahvit palkakseen. Meillä Messeniuksenkadun talossa oli ankara, mutta oikeudentajuinen talkkari, joka piti meidät lapset kurissa ja nuhteessa. Rapussa ei saanut meluta, eikä laskea portaita pitkin peffalla, hissillä ei saanut leikkiä, eikä pihalla kiivetä aitojen yli. Tätä kaikkea me yritimme koko ajan tehdä ja joskus onnistuimmekin.

Eilen ollessani kauppa-asioilla ostoskeskuksessa puhdisti lattiaa robotti. Se mennä huiski itsestään jonkinlaisessa järjestelmällisyydessä. Etsin katseellani valvojaa ja löysinkin hänet rennon näköisenä seinään nojailemassa ja syrjäsilmin vahtimassa  melko kookasta apulaistaan. Eivät ne sentään aivan yksikseen toimi. Olemme jo tottuneet robotteihin, että  kovin moni ohikulkija ei jäänyt asiaa ihmettelemään.

Nyt oli torilla kotimaisiakin Victoria-luumuja. Pieniä mutta yhtä makoisia kuin hollantilaiset, joita olen ahminut litrakaupalla. Pitänee palautua ruotuun ja jättää hedelmäsokeri vähemmälle. Tv:n laihdutusopetusohjelmissa aina selviää kuinka pienestä se kertyy. Nyt ostamallani luumumäärällä on selvittävä viikonlopun yli. Hedelmävadissa näkyy jo pohja. Ostoksille en enää lähde. Luen ja koetan pitää kurissa luumuhimoni.