27. syyskuuta 2020

KIELIKELLON MURHEITA

Jos jotakuta lukijaa kiinnostaa tämä aiemmin monesti puhumani lenkkaritouhu, niin ilmoitan, että tuskin tulen niitä ostamaan. Olin taas kenkäkaupassa Michael Korsin lenkkarit jalassani ja tulimme, myyjä ja minä, siihen tulokseen, etten ole lenkkari-ihminen. Asia on siis loppuun käsitelty. No, ei aivan, sillä menin pop up-kauppaan,olikohan se Luhta, ja katselin lenkkareita, jotka olivat kolme kertaa halvempia kuin Korsin. En ostanut ja NYT on asia loppuun käsitelty.

Tv:ssä ei ole nykyisin minulle mitään sopivaa eli siis sellaista, jota haluaisin katsella. Olenko minä muuttunut?  Minua ei kiinnosta sitten millään taudit ja paiseet, morsiuspuvun ostamiset, remonttiohjelmat, panttilainaamot, aaveen, kadonneen tai isojalan etsinnät ja tosi-tv:n  Big Brother (josta en ymmärrä yhtään mitään), eikä ruokaohjelmat elleivät ole Andrew Zimmerin tai Gérard Depardieun, joka jälkimmäinen ei ole edes kokki. Kyllä taitaa olla niin, että minä itse olen muuttunut.

Keltainen treeninauhani lojuu parastaikaa istumani tuolin selkänojalla. Ei ole mihinkään heilahtanut. Joko into lopahti? Pitäisi saada kunnon ohjeet. Toisaalta melkein sama kai on, miten sitä venyttää. Voi sen päällä seistä ja kiskoa toisella kädellä toisesta päästä. Lyhentää panemalla solmu ja sitten tehdä liikkeitä. Tai sitoa kepin päähän ja aloittaa nauhavoimistelu. Tai kääriä rullalle ja panna kaappiin. Vaikka kuinka paljon erilaisia variaatioita.

Kielikello (Kielenhuollon tiedotuslehti) ilmestyi. Ei enää paperilehtenä vaan netissä. Kun lehteä lukee, huomaa, miten väärin omaa äidinkieltäni puhun. Sanojen taivutus voi usein mennä päin seiniä. Mutta niin se menee monella muullakin. Esimerkiksi sana "nimi". Aika yleinen, eikö? Monikon genetiivinä kuulee tai näkee kirjoitettuna sanan "nimejen". Ei yleiskieleen kuuluva, pitää olla tietysti "nimien". Kielikello (Riitta Korhosen kirjoitus) selittää, mistä väärä ilmaisu juontuu, mutta minä en kerro sitä tässä. Monikon inessiivi sanasta "saari" ei ole hyvää kieltä, jos sanotaan "saareissa".  Ennen sanottiin lapselle: "Anna tädille/sedälle kättä". Näin ei enää sanota, mutta jos sanottaisiin se voisi kuulua: "Anna käteä". Hyvät hyssykät!!! Kielikello kertoo ja olen itsekin kuullut näitä sekä satoja muita sanoja lausuttavan kummallisisssa muodoissa. Kielikellosta voi lukea selitykset. Ihan lailliseksi puhekieleksi hyväksyttiin taannoin "alkaa alkamaan", josta moni minunkin kouluaikojeni suomen opettaja kierähti nykyisessä leposijassaan. Tulevatko väärät taivutusmuodot joskus olemaan hyväksyttävää puhe- tai ehkä yleiskieltä? Kielikellon eräskin esimerkki: "Vantaalla rakennetaan uuseja koteja nyt enemmän kuin vuosiin". Tämä oli ollut joskus osoitteessa "vantaansanomat.fi". 

Mihin menet suomen kieli?








2 kommenttia: