JOULUA VUOTELLESSA

Kolmenkymmenen denierin sukat ja villahousut, talven merkit. Pensaat jään peitossa ja valkoista talojen katoilla. Henki hienosti höyryää puhuessa. Maanantaina pasteerailin kahville K:n luo. Soitti jo aamuyhdeksältä eikä hyväksynyt vastaanpanemista. Minä lähdin. Paikalla kaksi virkeää tytärtä Joulukoristelut aloitettu. Keittiössä joulun punaista. Tarjolla täytekakkua ja kahta lajia voileipäkakkua. Maistoin kaikkia. En ole ollut ruodussa muutamaan päivään ja se on alkanut ikävällä tavalla näkyä. Olen keksinyt itseni viihdyttämisen, kun ei nukuta. Yösyömisen. Ei hyvä. Mars ruotuun takaisin!

Erno Paasilinna käynyt Matti Salmisen kirjassa tutummaksi. Ei Erno mahtunut oikein tavanomaisena kirjailijana toisten sanaseppojen joukkoon. Mielipiteetkin saivat yleensä kohua aikaan. Mutta kuka pääsi lähelle ja ystäväksi, siinä pysyi.

Enää en ole leiponut. Jätän toistaiseksi, koska en pysty näköjään hallitsemaan pullan haluani. Naisten joulumessuja ei tänä vuonna järjestetä,että jää nekin piparkakut ostamatta. Mutta muualta saa, markkinoita ja myyjäisiä yltäkylläisesti. Myös Naisten messujen tilalle Wanhaan Satamaan pannaan joulutunnelmaa 5.-9.12. On kuulemma piparkakkujakin. Jo menossa täyttäpäätä Mantan joulumarkkinat Espalla ja isot Tuomaan markkinat  avataan 1.12. ja pipareita sun muuta voi ostaa 22.12. asti. Kaupunki näiden lisäksi aivan pullollaan joulumeininkiä. Johonkin on halu mennä. K:n kanssa jo puhuttiinkin.

Iski se joulutunnelma tänne kotiinkin. Mutta vain vähän. Kaivoin kaapista poppanan, levitin keittiön pöydän päälle, vaihdoin kynttilänjalat ja panin kynttilät. Ajattelin kiivetä ottamaan pienen joulukuusen, joka on saanut levätä monta vuotta.  Korkeutta ehkä 40 cm. Koristeet ja kynttilätkin tallella. Jos jonain päivänä kipuaisin tikkaille. Tai tänään.

Vesijumppa jää ohjelmistosta pois, jotta voin harrastaa muuta.