Olen lähdössä hammaslääkäriin. Pitkien tutkimusten tuloksena kävin tutkailemassa hammaslääkärien vastaanottoja ja kelpuutin erään paikan. Varasin ajan. Siistiä ja asiallista. Ennen olen ajanut joko omalla autolla tai yleisillä kulkuneuvoilla hammashoitoihin. Nyt kävelin muutaman minuutin ja olin perillä. Tämä on hyvä puoli täällä asumisessa, vaikka edelleenkään en viihdy kuten jo pitäisi. Eräänä päivänä muuten tapahtui se, mitä olen pelännyt. Pariskunta kysyi, mistä lähtee bussi Ikeaan? En ole edes tiennyt täältä semmosen lähtevän! Oli tunnustettava tietämättömyyteni, jota lievensin kertomalla olevani vielä aika uusi asukas. Kiittivät ja jatkoivat etsimistään. Ehkä otan selvää Ikean bussista, että tiedän seuraavalla kerralla.
L soitti ja sain kuulla Pariisin matkan onnistuneen valtavasta turistimäärästä huolimatta. Aasialaisia matkalaisia tungeksii kaupungissa sankoin joukoin joka paikassa Louvrea myöten. Ja kaikki ottavat kuvia. Hyvä näin helsinkiläisen alkuasukkaan kannalta, että oma kaupunkimme ei ole varsinainen turistirysä, ei kovin kiinnostava kohde, ei palvele komeilla tavarataloilla Pariisin Lafayetten tapaan,ei edes iällä historian valossa. Tuppukylämme on kaukana pohjoisessa, jossa moni luulee jääkarhujen tassuttelevan kaduilla. Mutta Pariisi on aina Pariisi L:nkin mielestä, vaikka on siellä käynyt kymmeniä kertoja.
Olen miettinyt, voiko protestantti saada synninpäästön katolisen kirkon rippituolissa? Kysyykö pappi mihin uskontokuntaan ripittäytyjä kuuluu? Pahastuuko toiseen uskontokuntaan kuulumisesta ja vaatii luettavaksi kymmenen Ave Mariaa? Kaksikymmentä, jos valehdellaan olevan synneistä anteeksiantoa anova katolilainen? Osaammeko Ave Marian? Luultavasti emme. Kaikki ainakaan. Tiedän, keneltä kysyn. Minullahan on katolinen ystävä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti