Positiivinen tämä hammaslääkärikokemus eilen. Olin tyytyväinen ja yhteistyömme jatkuu. Kehuin. Ylen ystävällistä väkeä. Hammaslääkäri kätteli ja esittäytyi. Minäkin esittäydyin. Sitten puudutettiin, porattiin ja suunniteltiin tulevaa. Avustava hoitaja teki työnsä sutjakkaasti. Hammaslääkäri saatteli ovelle ja huikkasi vielä perään "tapaamme ensi viikolla". Ja niin me teemme.
Kotona söin kaksi litraa mansikoita. Ostin kolmea lajiketta ja lisäksi Espanjan kirsikoita. Tummia ja ihania. Söin minä muutakin. Vähän. Olen mansikkafani! Ovat nuo torimarjat aivan toista maata kuin kaupassa rasiaan tiiviiseen paakkuun sullotut. Ties kuinka kauan olleet siinä tilassa. Kyllä kesä ja mansikat ovat pettämätön yhdistelmä. Nauttikaamme! Niiden tuoksu! Niiden punainen pulleus! Niiden auringon ja suvituulen maku! Onko mitään sen ihanampaa?
Ensimmäistä kertaa ajattelin, että on hyvä asua täällä periferiassa kaukana kaupungin sykkeestä ja tärkeistä tapahtumista. Jos herrat Putin ja Trump tulevat Helsinkiin heinäkuussa, niin liikennejärjestelyt ovat jälleen mittavat. Katajanokalla asuessa tämän kaltaisten tapahtumien yhteydessä sen huomasi ja se haittasi. Kerran oli vaikeuksia päästä Skattalle. Poliisi lopulta uskoi minun todellakin pyrkivän rauhallisissa aikeissa kotiin, niin minut päästettiin ajamaan. Tarkemmin ajatellen asuisin mieluummin taas tapahtumien keskellä haitallisten liikennejärjestelyjenkin uhalla. Niin että se siitä täällä asumisesta!
Olin Stockmannin parfyymiosastolla spruttailemassa hajuvesiä iholleni. Monia. Meinasin ostaa, mutta sitten järki voitti. Pulloja on kotona aivan tarpeeksi. Tunsin suurta ylpeyttä itsestäni, kun panin Diorin, Guccin, Escadan, Chanelin... ihanat tuoksut takaisin myyntipöydälle ostamatta niistä ensimmäistäkään. Hiivin ulos kauppakeskuksen värikkääseen ihmisvilinään vahvan hajun ympäröimänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti