Uusi viikko ja uusi päivä. Harmaa näyttää olevan. Yöllä satoi. Hiukan valvoskelin ja koetin lukeakin. Ei ollut hyvä idea. Siispä vain kuuntelin sadetta unta odotellessani.
Eräs ystäväni on kertonut jalkojensa turpoamisesta. Meni terveyskeskuslääkäriin. Lääkäri sipaisi katsellaan jalkoja ja käski sitten ostaa "isommat kengät". Ei tutkimuksia, ei empatiaa. Alan vähitellen uskoa, että lääkäreissä on eroja. Itse kun en edes aikoinani terveyskeskuksessa ole joutunut huonon kohtelun kohteeksi, ellei oteta sitä asiaa lukuun, että puolison suuri pyöreä kyljessä oleva läiskä diagnosoitiin "finniksi vaan". Olen maallikko, mutta en uskonut. Etsin netistä yksityislääkärin ja hänen luokseen vuosien ajan puolison retuutin niin kauan kuin hän pyörätuolissa kykeni istumaan. Tämä lääkäri katseli "finniä" ja ilmoitti sen olevan haavapainauman eli makuuhaavan, joka vaatii hoitoa. Finni???? Yritin terveyskeskuksen tyttelilääkärin suhteen olla ymmärtäväinen, mutta hänen olisi pitänyt ehdottomasti konsultoida kollegaansa ennen kuin laukaisee ison läiskän olevan finni. Tällä lailla menetin luottamukseni terveyskeskuksiin. No, tämä on menneen talven lumia.
Mutta tähän finnihetkeen asti olin luottavainen, koska meillä oli terveyskeskuksessa ihan oikea omalääkäri, joka kuunteli, kyseli, oli myötäeläväinen, sympaattinen ja etevä ammatissaan. Sitten ilmoitti lähtevänsä eläkkeelle. Vein hänelle 40 valkoista tulppaania kiitokseksi niistä vuosista, jotka hän oli vastaanotollaan meitä hoitanut. Hänen jälkeensä alkoi terveyskeskukseen tulla näitä melkein valmiita lääkäreitä jonkunlaiselle harjoittelupaikalle. Ensimmäinen kokemukseni tästä asiasta ei ollut siis mitenkään hyvä ja jätin suosiolla kunnallisen puolen. En tahdo olla jyrkkä ja leimata koko laitosta. Uskon terveyskeskuksissakin olevan ammattinsa osaavia lääkäreitä, jotka jaksavat päivästä toiseen kuunnella vaivojamme ja niitä hoitaa.
Mukavaa viikkoa meille kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti