Monia vuosia palvellut mikroaaltouuni lakkasi toimimasta. Ennen muinoinkin lämmitettiin ruuat uunissa, mietin, voisinko alkaa tehdä niin? No en voisi! Siispä eilen kauppaan pähkäilemään, minkä ostan. Tahdoin asiantuntijan apua ja miesmyyjä riensi luokseni. Katselin uunirivistöä ja kuuntelin myyntipuhetta, joka oli asiallinen ja ei-tyrkyttävä. Pitää olla pyörivä alusta, ruoan lämmittävä, pakastukset sulattava ja valkoinen. Näillä eväillä minulle vekotin myytiin. Jostain syystä sain pyytämättä vielä alennusta. Rollaattori olikin aivan täynnä, kun olin jo ollut Herkussa ja nespressokaupassakin. Maistelen juuri parhaillaan ostamaani suklaista kapselikahvia. Piti tulla taksilla kotiin, vaikka matka ei pitkä ole. Taksilla pitempi, kun ei suoraan pääse. En siis hävennyt niin paljon takapenkillä lyhyttä matkaa enkä sitäkään, kun kuljettaja joutui takiani nostelemaan takakonttiin kaiken. Annoin tippiä vaivannäöstään.
Sitten kotona alkoi vimmattu purkaminen. Kaikki on teipattu, muovitettu ja styroxilla peitetty. En ymmärtänyt nappuloista mitään, kun ajattelin kasvispihvit lämmittää. Painelin kaikkia ja kuuntelin kilahduksia. Kyllä, oli ohjekirjakin, mutta en siinä kiireessä ehtinyt siihen syventyä. En saanut lämpimäksi pihvejä. Söin salaatin kanssa kylmänä ja katselin nyrein ilmein uutta mikrouuniani. Jonain päivänä osaan sitä käyttää.
Tilasin kirjakaupasta haluamani Barreaun kirjan. Toista haluamaani ei ole suomenkielisenä. Jätin toistaiseksi. Lähettävät tekstiviestin, kun voin kirjan hakea. Siihen asti käyn taas Mikael Hakimin kimppuun, joka on yhä kesken. Niin on tällä hetkellä moni muukin kirja minulla. Hyllyssäkin lukemattomia vaikka kuinka monta.
Tämä suklaakahvi on hyvää! Mihin minä sen ohjekirjan nyt panin?
En jaksa keskittyä ohjekirjasten lukemiseen. Yleensä liika tekstiä, pienellä präntillä ja vielä monella kielellä.
VastaaPoistaPitäisi toimia heti, ja mieluiten yhdestä napista painamalla, eikös!
Juuri näin, Seija.
VastaaPoista