Kylmästi kuljen maalariteippirullan kanssa ja panen K-kirjaimen pieniin teippipaloihin ja painan palaset huonekalujen päälle. Kierrätyskeskuksen kanssa on sovittu hakemisesta ja siihen asti panen K-kirjaimia rakastamiini huonekaluihin. Ihmisen on tehtävä valintoja ja hänen on luovuttava suosiolla silloin tällöin jostakin. Nyt on sen aika minulla. Muutto aikaistunut. Se on 27.11.
N:n kanssa eilen paiskittiin töitä. T toi lisää banaanilaatikoita ja kiipesi tikkaita pitkin eteishallin yläkaappien luo ja tyhjensi ne. Soittelin myöhemmin muuttofirmoihin ja tänään tulee niistä ensimmäinen arvioimaan muuttokustannusta. Huomenna toinen. Ei sikaa säkissä osteta. Vakuutusyhtiö halusi tietää, olenko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö! Olen törmännyt mitä kummallisimpiin kysymyksiin eri instanssien kanssa keskustellessani. Mikään asia ei tunnu yksinkertaiselta. Vain sähkösopimuksen uusiminen sujui kitkatta, vaikka se oli puolison nimissä. Nostin hattua Helenin toiminnalle. Ei tarvinnut lähettää todistuksia mieheni kuolemasta, ei kyselty ylimääräisiä, vaan sähkön jakelu päättyy täällä aikanaan ja alkaa uudessa paikassa. Tänään vuorossa lankapuhelin ja Helsingin kaupungin kummallinen lasku lokakuisesta "hoitotoimenpiteestä".
Sitten käyn kirjojen kimppuun. Semmoisia on kertynyt vuosien aikana, jotka eivät hyllyyni kuulu. N:n poika lukee dekkareita ja hänelle kerään Sapo- ja Salamasarjojen kirjat sekä muitakin "miesten kirjoja". Minäkin aikoinani kiinnostunut salapoliisitarinoista. Erityisesti olin ihastunut Georges Simenonin Maigret-teoksiin. Maigretilla harmaat aivosolut samoilla linjoilla ahkeroimassa kuin Agatha Christien Hercule Poirotilla.
Onhan tämmöinen muuttotouhu aikamoista, väsyttävää ja kyllästyttävää jo tässä vaiheessa. Laatikoita laatikoiden perään pinoissa jokaisessa huoneessa. Kerran muutimme niin, että muuttofirma teki kaiken. Puoliso päivät töissä ja minäkin pakenin pois. Vieraat miehet pakkasivat ja veivät kaiken uuteen osoitteeseen. Se oli helppo muutto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti