Eilen paiskittiin oikein olan takaa töitä kolmen naisen voimalla. Hämmästyin taas itsekin siitä valtavasta astiapaljoudesta, joka tuli esiin komeroiden takaosista. Yhden kahviastiaston kuin myös teeastiaston annoin jo heti pois. Englantilaista tyyliä. Pakkaajille meni kaikenlaista, ikivanha shakkikellokin, jonka paikka olisi museossa. Olen oikeastaan tyytyväinen, että ystävät käyttävät tai panevat esille. Yhtä jalkalamppua vielä jahkailen. Jos en saa sitä mahtumaan, annan pois. Samoin käy hyvin vanhalle, raskaalle ja suurelle merimiesarkulle, joka on joitakin vuosisatoja vanha. Jos ei ole paikkaa, annan ystäväni tyttärelle. Arkku oli äitini tädin toisen aviomiehen, joka oli merimies. Ostanut arkun joskus. Se on seilannut tyynet ja myrskyt maailman merillä. Sillä olisi paljon kerrottavaa, jos osaisi.
Puolustan tavarapaljouttani sillä, että meillä oli kerran koti, jonne mahtui. Siellä oli suuret astiakaapit, joihin pääsi sisälle ottamaan tarvitsemansa. Oli myös "piian käytävä" hyllyineen keittiön ja ruokasalin välissä. Olin nuori, innostunut ja altis ostamaan. Olen toki vuosien varrella luopunutkin paljosta ja yhä riittäisi harvennusta. Joskus kauan sitten oli tapana tarjoilla lihaliemi (itse tehty) ja pasteija (itse tehty) jossain välissä päivällistä. Minulla on/oli näitä korvallisia liemikulhoja aluslautasineen. Annoin eilen pois. Ehkä nuori astioiden saaja miettii, mitä niillä on tehty. No, voihan niistä syödä vaikka muroja aamuisin. Kalakattilakin lähti. Siinä olen keittänyt kokonaisen kalan. Kattilaan kuuluu ritilä kahvoineen, jonka avulla saadaan kala ehjänä pois. Jouduin kattilaa pitämään joko kahden kaasuliekin tai sähkölevyn päällä. Näitä kattiloita on yhä myynnissä. Oikeastaan oli aika hauskaa kertoa esineiden historiaa ja niiden käyttötarkoituksia.
Tänään on käväistävä kaupungilla ja myöhemmin tulee taas N pakkaamaan kanssani. Ei työ tekemällä lopu ainakaan täällä ja vielä. Eilen taas jaksoin puurtaa, mutta M teki raskaimmat työt. N ja minä pakkasimme. Kymmenittäin vanhoja lasipurkkeja kilisi iloisesti jätehuoneen lasilaatikkoon. Minun säilömisaikani ovat aikoja sitten päättyneet. Omenasosemylly sai myös kyytiä. Sillä olen paljon tehtaillut. Lohjalta kävimme omenat ostamassa suoraan viljelijän tarhasta. Oi niitä aikoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti