Ahkerointipäivä tänään. Pääsin myös osasta kirjoja eroon. Ystäväni toimittajaystävä oli kiinnostunut. Mattoja imuroitiin ja käärittiin rullalle. Omia kirjoja pakattiin muuttolaatikoihin. Kellarissa käytiin. Puukehyksinen peili pantiin nojalleen kellarin käytävällä muutaman siellä olevan huonekalun sekaan. Sitten peili oli kadonnut. Se sai uuden kodin jostain oltuaan kellarissa 12 vuotta. Mutta kirjahyllyt ovat täällä yhä. Verhot poissa ikkunoista. Näyn hyvin vastapäiseen taloon. Ei haittaa, minä muutan perjantaina. Huomenna kaupungille. Ruokaa loppuviikoksi ja muutakin toimitettavaa on. Seuraavan kerran kauppa-asioissa minut löytää Itäkeskuksen kauppakeskuksesta.
Tässä portaassa viisi tyhjää huoneistoa. Asukkaat poistuvat hyvässä järjestyksessä ajoissa ennen loppurysäystä. Siitä ei ole vielä tarkkaa ajankohtaa ilmoitettu. Veikkaan kesää. Talo pakettiin, ihmiset ulos, putket auki, asunnoissa remppaa ja uusi tiiliverhoilu rakennukseen. Ellei pytinkiä pureta. Tämäkin mahdollisuus on minulle vilautettu. Nuoret, joille annoin kolme tuolia ja kaksi rahia. eivät olleet tietoisia koko remontista. Miten se voi olla mahdollista? Ovat kuulemma kaikki alivuokralaisia ja päävuokralainen ilmeisesti pantannut tietoa. Ja sitten minä sen pamautin. No, tietoonhan se tulee, kun taloyhtiön on kerrottava lain paragrafin mukaan puoli vuotta aikaisemmin.
Sain ensikosketuksen lumeen viedessäni roskia. Sitten kerrottiin, että lauhaa lykkää perään. Se siitä ensilumesta. Ei kannata edes siteerata Eino Leinoa. E Oulusta iloitsi valoisuudesta, kun sinnekin on satanut. Hyvänen aika, onhan ihmisillä sähkövalot. No, nyt oli tuhansilta pois, kun lumi teki enkelin eteiseen, ei kun sähkölangoille kepposet. Johdot pitäisi kaivaa maahan ja multaa päälle, saisi tupruttaa lunta niin maan perusteellisesti vaikka, eikä haittaisi.
Nyt menen katsomaan onko minulla sittenkin imuriin pölypusseja, vai pitääkö huomenna ostaa. Hyvää iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti