21. lokakuuta 2015

KEITTOKIRJOJA ROSKIKSEEN

Suunnitelmia taas tänään. Ensin viimeinen palvelus puolisolle Hietaniemessä. Jos sen jälkeen jäisin kaupungille. Pyydän ystävää päästämään minut autosta pois jossain keskustassa Vanhan kauppahallin liepeillä tai muualla. Työntäydyn siitä sitten jonnekin.

Aion karsia keittokirjojani. Niitä on satamäärin, enkä enää tarvitse. Kylmästi vaan paperiroskikseen. Antikvariaatteja ei taatustikaan kiinnosta, enkä jaksa/voi niitä alkaa minnekään kauemmaksi rahdata. Isäni tulee kyllä pölläyttämään tuhkansa huomatessaan tyttären epäkunnioittavan käytöksen kirjaa kohtaan. Hän oli kirjojen ja lukemisen suuri ystävä. Keittokirjoista en ole varma.

Eilen nyhjötin oikeastaan mitään tekemättä kotona. No, nettiä selailin, asuntoja katselin. Ujuttauduin sohvalle ja siinä olin taas nukahtanut. Muutama puhelu. Kun on perinpohjin mitään tekemättä, omituisesti ja totaalisesti väsyy. Nippanappa jaksoin vääntäytyä illalla vuoteeseen. Nukahdin siihen, kun aloin ajatella uutta asuntoa ja mitä sitten, jos siellä on kylpyamme? Onko ylivoimainen voimainkoitos kiivetä laidan yli ja pääsenkö säällisesti sieltä pois? Muuten amme on silkkaa ylellisyyttä. Tiedättehän, kynttilöitä, vaahtoa ja hyväilevän hellivää olotilaa veden lämmössä?

Ystävä puhelimessa yritti väen väkisin vääntää keskustelua yleisiin koko kansaa koskeviin asioihin, joita pursuaa kaikista rei´istä ja kantaa pitäisi ottaa. No, nämä tavallisen ihmisen kannanotot eivät johda mihinkään, mutta tekee hyvää suoltaa ulos mielipahaa. Olenhan minäkin jotain mieltä, mutta omat murheet ovat nyt niin kaikkivoipia, etten jaksa. Melkein suutahdin kyllä ihan vähän eräänä  päivänä Aleksin ratikkapysäkillä, kun kerjäläinen tuli häiritsemään. Höpötti jotain "beibistä" anoen sympatiaa. Ei herunut. Katselin hänen ohitseen ja melkein myös läpi. Nämä ihmiset eivät saisi tulla edes lähelle almuja anelemaan, ei sanoa mitään, kertovat säännöt kerjäämisestä. Sama nainen on tehnyt aiemminkin hyökkäyksiä samalla pysäkillä. En ole koskaan nähnyt kenenkään lanttia antavan. Suomalaisten kiinnostus on nyt turvapaikanhakijoissa, joko puolesta tai vastaan.

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti et nyt loukkaannu, etkä tunnetätä tunkeiluna, mutta kun luin että aiot heittää keittokirjasi roskiin, niin kerroin tästä Armastuksella ja hän pyysti, että kirjoittaisin sinulle, että et tekisi niin. Hän keräilee keittokirjoja koska on ammatiltaan kokki. Hän etsii myös vanhempia keittokirjoja. Jos et ole vielä ehtinyt heittää niitä pois, niin me voisimme hakea ne pois. Jos tämä kiinnostaa sinua, niin saat minuun yhteyden sähköpostini kautta currykaneli@gmail.com.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. CurryKaneli, niin kovin, kovin mielelläni annan keittokirjoja pois puolisollesi, jos kelpaa. Palaan asiaan, kun olen saanut ne pinottua.Joitakin pidän itselläni. Kaikkia kirjoja/kirjahyllyjä en saa kuitenkaan uuteen asuntoon mahtumaan.Minulla oli ennen paljon enemmän myös keittokirjoja, mutta olen antanut pois vuosia sitten.

      Poista
    2. Kiitos jo etukäteen Stadin Friidu.Ole yhteydessä kun ehdit :).

      Poista
  2. Nyt tuli kyllä ensimmäisenä mieleen, että hyppään seuraavaksi Helsinkiin lähtevään linja-autoon ja tulen katsomaan keittokirjojasi!! Onneksi CurryKaneli taitaa olla vähän lähempänä. Ymmärrän kuitenkin tilanteesi oikein hyvin. Minulla on sitten aikanaan aivan sama tilanne tämän kirjapaljouteni kanssa. Poikani asuu naapurikunnassa ja on luvannut perustaa näistä sinne sivukirjaston. Tosin kyllä tämän sanottuaan hymyili siihen malliin, että en oikein usko :) .

    VastaaPoista