Kuinka paljon saa syödä sokeria, kysytään Helsingin Sanomissa. En lukenut artikkelia, kun viisi ilmaislukemista on umpeutunut, enkä ole alkanut maksulliseksi lukijaksi. En siis tiedä, kuinka paljon saa sokeria syödä. En puutu siihen, mutta siihen kyllä, kun jokaisen tavallisenkin pullan päälle on siroteltu sokeria. Kuitenkin taikinassa on jo sokeria, kuten pullataikinassa kuuluukin olla. Kun tämmöistä sokerista pullaa syö olohuoneen sohvalla, varisee suurin osa pullan päällä olevasta sokerista matolle, vaikka kuinka yrittää estää niin tapahtumasta. Sitten on imuroitava. Raahattava framille iso imuri tai se pienempi muruja varten oleva. Kummassakin hommassa vaivaa ja vain sen vuoksi, että on saanut herkutella.
Äitini oli aikamoinen herkkusuu. Kun hän sitten sai tietää sairastavansa II-tyypin diabetesta, meni siinä maailman kirjat sekaisin. Siihen aikaan oli tapana jättää diabeetikoilta sokeri tykkänään pois. Äitini rakasti draamaa ja teki sokerittomuudestaan aikamoisen näytelmän. Ei hän tietystikään noudattanut kotioloissa mitään nolla-linjaa, vaan pani maaruunsa Ekbergiltä ja Fazerilta ostamiaan herkkuja kuten ennenkin. Vain vieraiden ollessa läsnä, hän syvään huokaisten painotti olevansa diabeetikko saaden osakseen syvää sympatiaa. Hänen viettämänsä kaksoiselämä diabeetikkona ei suuremmin haitannut hänen silloista terveydentilaansa. Toi kuitenkin tervetullutta väriä elämiseen.Eikä sitä meiltä puuttunutkaan. Kuten sanoin, äitini rakasti draamaa.
Ystäväni H lähti taas Turkinmaalle. Kun toukokuun kevätaurinko lähettää säteitään, tulee Suomeen takaisin. Otti mukaansa läppärin, että voimme silläkin tavalla kommunikoida. Tämä Turkin reissu on kuulemma toiseksi viimeinen. Sitten jää. Ehkä kuitenkin vannomatta paras. On niin tottunut jo lumettomaan talveen, että saattaapi olla, ettei oman pihan kolaaminen enää viehätä. Aika näyttää.
Huomenna on sitten säpinää patjan vaihdossa. Se kun ei ole vain niin, että vanha pois ja uusi tilalle. Ehei. Ison pahvilaatikon sain sentään jo auki, että saadaan aamulla patja esille. Vanhasta ilmat pihalle, lukemattomat johdot irti, sängyn päädystä patjan toimintaa säätelevä kone pois, suullista apua puhelimessa välinelainaamosta.Pakataan vanha mytyksi muuttuneena kuljetuspussiin. Puolisoa riepotellaan sinne ja tänne, suihkutetaankin jossain välissä. Sijataan vuode valmiiksi ja lopulta mies sänkyyn. Siinä vaiheessa taidan huokaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti