Suunnittelen tässä juhannustaikojen tekemistä. Koko viikko kun on noituuden aikaa. Pitää mennä etsimään jostain kukkaniitty ja kerätä seitsemän sorttia kukkaisia. Ehtoolla nippu tyynyn alle. Näkee sulhasen kuvan kuulemma. Mitä vaikuttaa tämmöisen jo naineen naisen elämään, uskon että jotain kaikkinaista hyvää kuitenkin. Juhannusaattona pitäisi ehdottomasti heittää vihta jalkojen välistä saunan katolle. Se tietää huonoa sinne, minne saunavasta osoittaa. Jos naapurisovussa on jotain vikaa, niin kosto voi olla suloista tälläkin tavalla. Sekin tietää yleistä pahaa, jos taittelee rapun pieliin pannun juhannuskoivun oksia. Hyvä onni taas seuraa, kun menee alastomana kieriskelemään niityllä. Tämän ajattelin yhdistää sen seitsemän sortin kukan keruuseen. Aamukaste juhannuspäivän aamuna ajaa kuulemma saman asian ja meillä voisi olla pihan nurmikolla tätä tärkeää onnen tuomaa kosteutta. Kaste auttaa kaikenlaisiin vaivoihin. Silmiin ja korviin, niveliin jne. Siitä vaan pyyhkiskelemään. Talven pakkasia kestämään auttaa taas kolmessa lähteessä pulikoiminen ja eritoten tietysti Mittumaarina. Mistäpä niitä lähteitä nyt tähän hätään? Runebergin lähteellekin on Ruovedelle matkaa. Ei taikoja, ei lumoa, ihan tavallinen juhannus.
Änkeydyin eilen kaupungille. Kylmää oli, ei sortseja eikä kolttusillaan kukaan. Toppatakkia ja kaulahuivia, terassit tyhjillään. Senaatintorilla värjöttelivät turistit katse suunnattuna Tuomiokirkkoon. Turistibussit reunustivat toria, eikä turhia niiden ulkopuolella aikailtu. Räntäsade saatteli minua kotimatkalla. Rakeita muualla ja pohjoisempana melkein suksikeli. Ei aivan tavatonta ainakaan. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli kuulemma samanlaista. Saavatko juhannuskokon syttymään yhdellä tulitikulla, mikä myös tuo hyvää onnea?
Räpsyttelen tätä läppärillä. Opettelua, kun en ole viitsinyt. Nyt on sitten pakko pöytäkoneen ollessa huollossa. Vasta viikon kuluttua saan takaisin. No, taito karttuu, kun tässä naputtelen. Eikä mitään kymmensormijärjestelmää, mennään muutaman sormen systeemillä, jonka taidon ehdin oppia, ennenkuin isä otti minut pois konekirjoituskoulusta. Kaikkien muidenkin isät ottivat. Opettaja oli usein humalassa omissa oloissaan takahuoneessa. Me oppilaat hakkasimme vimmatusti koneita millä tyylillä milloinkin ja minä opin tämän kolmen, neljän sormen järjestelmän.
Meille on tulossa tänään fysioterapeutti. Eva-teline joutuu käyttöön. Kokeilimme sitä jo kerran kaksistaan. Yhteistyöhaluja puolisolla oli, mutta jalat olivat eri mieltä. Fyssari on miespuolinen ja niillä on aina auktoriteettia naista enemmän puolisoon.
Olipa hauskaa luettavaa juhannustaioista. Jotkut taiat tunsin, toiset olivat uusia. Täytyypä ihan pohtia, mikä taika vastaisi tarkoitusperiäni.
VastaaPoistaSamanlaiset on kelit Turussa. Liikenteessä ei tule peräänajoja, kun pikkushortseissa käveleviä tyttöjä ei näy kaduilla.
Hyvää juhannuksen odotusta, Stadin Friidu!
Jos ei nyt lähdettäisi kuitenkaan mihinkään niityille temmeltämään! Iskee vielä flunssa. Mutta hauskaa perimätietoa on tuokin ja ties vaikka jotenkin pitäisivät paikkansakin.
VastaaPoistaMinäkin olen käynyt konekirjoituskurssin! Historiaa jo sekin. Muutamana viimeisenä työvuotena kesäapulaiset ihmettelivät kirjoituskonetta. Joitakin asioita piti vielä sen kanssa hoitaa ja nuoret naureskelivat sitten, että saa nähdä millaiseksi kaverien naamat menevät kun he kertovat käyttäneensä kirjoituskonetta.
Tuloksekkaita kävelyharjoituksia puolisolle! Toivottavasti jalkojen lihakset siitä vielä elpyvät.
Mukavaa Juhannusta!
Hyvää juhannusaikaa Sinulle, Tuulia. Kiva kun kävit Stadissa ja sen yläilmoissakin. Entäs Stadionintorni? Onko tullut käytyä? Korkeus 72 metriä.
VastaaPoistaKyllä on niin, Marjatta, että flunssa suvella ei ole kivaa. Sitäpaitsi ei täälläpäin suuremmin niitä niittyjä olekaan, eikä varsinkaan semmoisia kuin minun lapsuudessani päivänkakkaroineen, ruiskaunokkeineen ja lemmikkeineen.
VastaaPoistaHyvää juhannusta taikojen kanssa tai ilman.