6. toukokuuta 2014

MARMATUSTIISTAI

Puoliso aamupalan jälkeen taas puhtoisena vuoteessa. Minä lipitän intialaismukista maitokahvia, katselen ikkunasta ulos, jossa kevät pakeni jonnekin kylmän taakse ehkä väliaikaisesti kuitenkin. Laadin eilen kirjelmän itselleni muistutukseksi kotiavustajien työstä.. Siinä on ruusuja ja risuja. Puhun näistä kaupungin virkamiesten tultua. Isojen kirjoituspöytien taakse kun ei kentältä ja ruohonjuuritasolta aina tosiseikat yllä, niin on hyvä kertoa, mitä todella tapahtuu.

Eilen oli pesupäivä ja taas jäin miettimään, onko jokainen kotiavustaja aivan varmasti saanut lähihoitajan koulutuksen sosiaali- ja terveysalan tutkintoineen? Työskentely toisella avustajalla siihen malliin, että pani vahvasti epäilemään. Toinen oli ammattitaitoisempi. Olimme ilmeisesti kaikki iloisia, kun visiitti päättyi ja avustajat jatkoivat matkaa seuraavaan pesukohteeseen. Minä aloin valmistaa lounasta. Meillä on neljä syömistä päivittäin. Iltapala tosin koostuu kevyesti vain voileivästä ja lasillisesta mehukeittoa lääkkeitten kanssa. Lääkitys kolme kertaa päivän mittaan. Väliin heitän huushollihommat. Puolison aggressiivisuus huomattavasti vähentynyt. Verbaalinen lahjakkuus kirosanojen osalta ei niinkään. Mutta hoitotoimenpiteet saan tehtyä hänen ollessa jopa tämän tästä mukavasti yhteistyöhaluinen. Elämä helpottunut. En enää huokaile "no, itsehän olen tämän valinnut".

Kun sosiaalitoimisto ja kotiavusto vierailee, minulle tuputetaan jälleen useampaan kertaan viikossa kotiavustajien käyntejä. Tekemään mitä??? Jos vaikka tarttuisivat uuteen ja hienoon pölyimuriini, niin silloin se olisi oikeaa kotiapua. Kuntien säästäminen tappoi kotiavun oikean idean. Nyt pestään asiakas, lääkitään ja ehkä täytetään dosetti ja syötetään. Dosettiin en tohtisi meillä antaa koskea. Kun katselen pesemistä, epäilen, jos pillerit menisivät oikein. Eilenkin toinen avustaja, pyydettyäni rasvaamaan puolison jalat pesun jälkeen, aikoi levittää pesuvoidetta purkista, ennen kuin ehdin hätiin. Perusvoideputkilo olisi ollut parempi vaihtoehto ja niissähän lukee, mitä sisältävät. Kaikki pitäisi antaa käteen, opastaa ja neuvoa. Lähihoitajaa? Kuitenkin meillä on iso hoitotarvikepöytä makuuhuoneessa, jossa hyvässä järjestyksessä purkit, putkilot, suojakäsineet, siteet, sidokset, pesukäsineet, vaipat, puhalluspullo sekä kertakäyttöiset suojalakanat. Sen kuin vain etsii oikean ja ottaa.

Tämä on nyt taas tätä samaa jaaritusta, jolla olen ennenkin blogin täyttänyt. Pitää marmattaa.








3 kommenttia:

  1. Niinpä! Ihan samaa työtä voi tehdä niin monella tavalla ja vaikka olisi sama koulutuskin. En yhtään ihmettele, että ihmettelet, jos hoitaja ei erota pesuvoidetta perusvoiteesta. Lukihäiriö? Oliko hoitaja suomalainen?

    Eivätkö nämä kotiavustajat saa imuroida? Siivousapu on siis ostettava jostakin toisaalta? Tosiaankin, mitä nämä avustajat sitten lisääntyneillä käynneillään tekisivät?!

    VastaaPoista
  2. Hoitaja oli supisuomalainen,Marjatta ja tuskin lukihäiriöinenkään. Kotiavustukseen ei kuulu imuroiminen tai ylipäätään siivoaminen edes päällisin puolin. Toimenkuvaan kuuluu asiakkaan peseminen, syöttäminen ( jos on ruoka-aika), lääkkeiden antaminen (jos niiden aika), lääkkeiden annosteleminen dosettiin ja roskien vienti, jos omainenkaan ei siihen pysty.Sekin vain siksi, jos hoidettavalta tulee vaippajätettä. Siivousapu todellakin hankittava yksityisiltä siivousfirmoilta. Näin kotona olevia hoidetaan ja kuitenkin halutaan pitää kotona mahdollisimman kauan ja pitkään. Tämmöistä tämä on ja minä joskus vastaan pullikoin.

    VastaaPoista
  3. Meilläkin on äidille kotiapua on mietitty. Mutta hän tarvitsee sitä lääkkeiden ottoon ja ruokailun hoitamiseen. Itse toivon, että meidän osalta tuo vanhusten hoito menisi hyvin, ja hoitajilla aikaa riittäisi. Luotan kyllä siihen, että hommat hoidetaan.

    VastaaPoista