Kun isäni joskus pikkutytölleen kertoeli Helsingin historiasta ( josta rakkauteni, sekä nykyiseen kaupunkiin että sitä ennen olleeseen, olen geeneissä isältäni saanut), minä kuuntelin suurin hämmästynein silmin kiinnostuksen vuosi vuodelta kasvaessa. Kluuvinlahti oli ehtymättömän uteliaisuuteni kohde. Se kun lainehti niillä main ja kaduilla, joissa olin jo pienen ikäni kuivin jaloin tepastellut. Uskoako moista ja missä se kaikki vesi nyt oli?
Kluuvinlahti oli todellakin syvällä Helsingin sydämessä Fabianinkadun ja Pohjoisespan kulmassa. Kapea kannas yhdisti kaupungin ja mantereen. Aleksanterinkadulla on tänäkin päivänä laatat kertomassa, missä asti vesi velloi, jos antaa katseen laskeutua asfaltin pintaan asti.Elettiin 1800-luvun alkua, minun vuosisataani.Lieju ja ruovikko levitti omaa epämiellyttävää hajua ympäristöönsä. Alettiin tutkailla asían tekemiseksi jotain jo Ruotsin vallan loppupuolella.
Venäläisvalloituksen ja suurpalon jälkeen rakennuskomitea sai tehtäväkseen 1810 suunnitella jälleenrakentamista ja huomattiin Kluuvinlahden tarpeettomuus keskellä kaupunkia.Arkkitehti ja luutnantti Anders Kock sai tehtävän panna Kluuvinlahden sameille vesille stopin ja lahti sai ukaasin täyttyä aina Aleksanterinkatuun asti. Pääkaupungiksiksi kohotettu Helsinki vuonna 1812 vaati arvolleen sopivampaa kuin kehittymisen haisevan lahden äärellä.
Johan Albert Ehrenström, rakennuskomitean puheenjohtaja, keksi ratkaisun. Lahti on täytettävä aina Hakasalmeen ja Kaisaniemen lammikolle asti. Paikalle pitää saada puisto ja kanava. Kanavalla oli tehtävä. Sen oli määrä yhdistää Esplanadilla kulkien ja Kluuvinkadun kulmalla kääntyen Kaupunginlahti ja Eteläsatama.ja vielä Töölönlahtikin. No, tämä suunnitelma jäi vain herrojen keskusteluun ja paperille.
Arkkitehti Engel sai oman suunnitelmansa valmiiksi ja se vahvistettiin 1830 ja täyttämistyöt aloitettiin oitis. Työ ja rakennusten rakentaminen vei aikansa. Paalutusta paalutusten perään. Asukkaat saivat lunastaa täyttömaan tontteja halvalla.No, ja pitihän saada Helsinkiin myös rautatie. Tämä oli vuonna 1857. Kluuvinlahti alkoi kadota ratakiskojen alle maantäyttämis- ja penkeröimistöiden edetessä.
Veikkaan, että nykyisin esimerkiksi Aleksin veden rajasta muistuttavat laatat jäävät kiireisten kulkijoiden jalkojen alle huomaamattomiksi, ja harva tietää pasteerailevansa entisten vetten päällä Helsingin tärkeällä liike- ja ostoskadulla. Minä olen monesti kumartunut laattoja tutkimaan ja hyvällä mielikuvituksella kuullut hiljaisen vedenloiskeen.
Vaikka Helsinki yleisesti katsoen on nuori kaupunki, on sen historia kuitenkin mielenkiintoinen kaupungin kehittyessä pienestä Vironniemen ympärille rakennetusta tapulikaupungista nyt yli puolen miljoonan asukkaan metropoliksi.Sillä on menneisyys, värikäskin. Ja se menneisyys on minulle tärkeä ja hyvin rakas. Isäni myhäilisi leppoisasti: ei ole omena kauaksi puusta pudonnut.
Tämänkin matkan aikojen taakse tein Leo Alarik Pesosen opastamana.
Oman kotikaupungin historia on kyllä mielenkiintoista niinkuin historia muutenkin. Kauneinta Helsinkiä ovat mielestäni juuri Esplanadien varrella olevat ja Tuomiokirkon ympäristön korttelit. Kiva, että jaat historiatietoa täällä!
VastaaPoistaKiva lukea noita kertomuksiasi Helsingin historiasta. Isäni kanssa minäkin aikanani Helsinkiin tutustuin, mutta siitä on jo monta vuosikymmentä ja muistot haalistuneet. Helsingin ja Turun historia on aina kiehtonut minua. Moni asia on jo unohtunut, jonka on lukenut, mutta täällä päivittyy kiitettävästi.
VastaaPoistaIhania kirjoituksia. Olisit oiva matkaopas! Kyllä olisi Helsinki pian täynnä turisteja, kun kuulisivat Sinusta. Todella mielenkiintoista, vaikka täältä Satakunnasta, suuren joen suistomailta olenkin! Tiedät varmaan joen, kun hyvin tunnut tuntevan historiaa ja maantiedettä.
VastaaPoistaTervetuloa,Marjatta,Helsinkiin ja maailmanpyörään, kunhan saadaan valmiiksi. Esplanadi se minuakin viehättää. Ei kun jätski käteen ja penkille!
VastaaPoistaIsät ovat aina osanneet tarinoida, niin Sinun kuin minun. Kiitoksia kommentista, Tiuku.
VastaaPoistaEipä minusta matkaoppaaksi, Anonyymi. Ei sitten ollenkaan.Mutta kiitoksia.
VastaaPoistaOlisikohan tuo "suuri joki" Kokemäenjoki?
Kokemäenjoki hyvinkin! Arvasin, että tiesit!
VastaaPoista