Voisin jälleen vaipua suureen synkkyyteen katsottuani eilisen Äiti maa-ohjelman televisiossa,mutta en synkistä mieltäni tänä kauniina aurinkoisena Flooran päivänä,jolloin myös äitienpäivää vietetään.Flooran päivä oli muinoin se päivä,kun puoliso pani Chevalier-olkihatun päähän ja lähdimme pasteerailemaan keväisessä Helsingissä.Nyt mainittu hattu on parvekkeen seinällä naulassa kertomassa menneistä hilpeistä ajoista.Ja puolison päätä auringon paisteelta suojelee kunnon panamalainen myöhemmin kesällä.
Eilen oli joku (lapsi ehkä) tallonut kukkalaatikossani ja tappanut pari margaretaa.Pisti harmiksi etten sanoisi suorastaan vihaksi ja sanonkin. Mitä ihmeen asiaa on laatikkoon ollut? Se on jaloilla seisova parinkymmenen sentin korkeudella maasta oleva laidoin varustettu laatikko.Otin repaleiset kukat pois ja ostan uudet.Mutta vain yhden kerran...
Ensi viikolla jo helatorstai ja seuraavalla helluntaita vietetään.Eikä ole pitkääkään aikaa,kun tappelimme lumimassojen kanssa Helsingin kaduilla ja minäkin povasin pääsevämme lumesta eroon vasta juhannuksena.Toisin kävi.Onneksi. Ylenmääräisellä lämmöllä ei meitä kuitenkaan ole hemmoteltu.Tuulikin käynyt pohjoisesta päin.Aivan varmasti myöhemmin saamme tuta vielä kunnon kesäsäätä ja voivotella helteenkin kourissa.Niin se aina menee.
Leikattu ystäväni on palautunut kotiin.Tuli komplikaatioita,jotka pidättelivät häntä sairaalan vuoteessa muutaman päivän ylimääräistä.Nyt kaikki hyvin ja rouva on sukulaistensa ympäröimänä hyvässä hoivassa toipumassa operaatiosta.Sitä suri,että koko talven ruokittavina olevat pikkulinnut ovat kuulemma nääntymäisillään nälkään hänen oltuaan poissa.Vakuutin niiden jo tähän aikaan vuodesta löytävän syötävänsä luonnosta ja ruokinta viisasta lopettaa.Semmoiset lihavat ja yliruokitut laiskat linnut istumassa ikkunan ulkopuolella ovat luonnonvastaisia.Ovat unohtaneet helpon ruuan ääressä luontaiset tapansa napata pullea ja mehukas hyönteinen puun kyljestä tai panna maaruunsa maukas urpu tai herkullinen siemen.
Herkullisuudesta tulikin mieleeni vanhat kunnon ompeluseurapullat,joita ostin muutama päivä sitten ja panin pakkaseen. Kulinaarimuruja hampaankolossa-blogin pitäjä Jaana kertoo ompeluseurapullien olevan Komisario Palmu-elokuviin kuuluvia herkkuja.Itse en muista Palmun nauttineen pullia,mutta uskon Jaanaa.Olen monesti ollut äitini kanssa Ekbergillä ostamassa ompeluseurapullia.Reseptejä taitaa olla mainituilla pullilla yhtä monta kuin on leipojia. Turussa Munkkiluostari-leipomo valmistaa pullat murotaikinasta ja sisällä on aprikoosihilloa.Ekbergillä taas ovat pieniä täyttämättömiä kardemummalla maustettuja suurin piirtein tavallisesta pullataikinasta valmistettuja. Tänään aamukahvin kanssa annoin yhden Ekbergin pullan puolisolle.Itse herkun laistin.
Hyvää äitienpäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti