Hyvää vappua! Vaikka ainakin puoli kaupunkia oli eilisiltana liikkeellä,me pysyttelimme visusti sisällä ja nautimme siitä,kun talo oli hiljentynyt kutakuinkin tyystin asukkaiden viettäessä vappuaattoa kaupungin hulinoissa.Joku sentään vietti hillityn sivistyneesti vieraineen vappua naapurirapun parvekkeella.Toisen patiolla oli niinikään pikkupirskeet serpentiineineen ja ilmapalloineen.
Sukututkijan loppuvuosi-bloggaaja palasi ajassa taaksepäin ja siman historiaan.Joku oli ihmetellyt,että kun ei Suomessa aina ole ollut raaka-aineita tämän vappuliemen valmistukseen,miten se sitten tehtiin? Kaisa kertoo blogissaan.Minä voin vain simahistoriassa palata siihen aikaan,kun oma äitini sitä teki,eikä parempaa saanut missään,ei ennen eikä jälkeenkään.Liekö salaisuutena ollut ruskistettu sokeri,jonka itse paistinpannussa valmisti.Hän ei hyväksynyt fariinisokeria simaansa.Valmistusvaiheita oli monia ja sitten pullotettiin.Isä ja minä vahdimme,koska rusinat nousevat pintaan.Merkki juotavaksi kelpaavuudesta.Ensimmäinen pullo auki ja jalo simajuoma lasiin.Tippaleipiäkin äiti laittoi itse toisinaan.Minä avioiduttuani loistin rosettiraudan kahvassa ja taiteilin keitinrasvassa ruusukkeita sekä pehoskuvioisia rosetteja.Tippaleipiäkin kokeilin,vaan häpeäkseni on tunnustettava,että epäonnistuminen oli suurta ja laajaa.Myös simantekoon kerran ryhdyin,vaan siinäkin karille meni ja roimasti sittenkin.En päässyt lähellekään äitini siman makua.Toista kertaa en yrittänyt.
Parasta kaupansimaa sain niinä vuosina,kun Hommanäsin kartano sitä valmisti. Siman valmistus siirtyi seuraavalle sukupolvelle ja pullon kyljessä lukikin Wanhan Porvoon Fabriikin simaa.Ei vetänyt mielestäni vertoja edelliselle Hommanäsin simalle,vaikka valmistupaikka kai olikin sama.Juttelin kerran Vanhassa kauppahallissa tämän edellisen siman valmistajan,itse kartanonrouva, kanssa ja valittelin sukupolven vaihdosta,kun ei aina pojasta polvi parane.Meitä oli muitakin Hommanäsin simaan simahtaneita,jotka olimme sitä mieltä,että toisen polven sima ei vetänyt ensimmäisen maulle vertoja.Valitettavasti.Tänä vuonna meillä ei simaa juotu,eikä tippaleipiä murusteltu.
Puoliso on ihastunut Juhlavaan herukkajuomaan,Lehtikuohuun.Sitä valmistaa Kontiolahden kunnassa Jakokoskella KontioMehu Pohjois-Karjalassa.Maistoin.En maista toista kertaa.Puolisokin kyllä rummuttaa minun valmistamani lehtijuoman paremmuudelle,jota usein mustaviinimarjanlehtien aikaan valmistin.Se taitaa olla Louhisaaren kartanon ohjeita.Juomani sai vuosi vuoden perään jakamattoman ihastuksen värinän vieraissamme ja jakelin ohjetta sydämeni halusta sitä tahtoville.Kävisi hyvin siman kilpailijaksi tänäänkin.Samppanjan voittanutta ei kuitenkaan edes vappuna ole.Poksautin itselleni jo eilen pullon auki ja nautin herkkujuomaa lounaalla.Tänään toistuu.
Kuten aloitin,niin myös lopetan: HYVÄÄ VAPPUA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti