Tässä lainaus tämän viikon SK:n Jyvät&akanat-palstalta:
Jos olette se peijakkaan pöllö joka yhä edelleen lähettää meille hurjaa runoroskaansa kietoutuneena salanimen "Poeta Amorosas" Judas-waippaan niin olemme kiitolliset jos käwisitte kantamassa pois toimistostamme säkillisen törkyänne.Jollette sitä tee niin tulemme me nylkemään nahkan teidän pitalisesta ruumiistanne ja lähetämme teidän hullutuksistanne syntyneen kirjan siihen nahkaan sidottuna leskellenne.Silas T. Toots,"Santervillen Torwen" toimittaja.
(Salon Sanomat 25.2.1910)
Jyvät&akanat alkoi ilmestyä SK:ssa 1958 Sakari Virkkusen (1925-2000) toimesta.Suomen Kuvalehti itsessään on toki vanhempaa perua.Lunttasin netistä ja se tiesi kertoa,että Suomen Kuvalehti-nimeä käyttänyt ihkaensimmäinen lehti ilmestyi vuosina 1873-1880 ja toinen vuodesta 1894. Tämä nykyinen SK on vuodelta 1916.En tiedä,koska se alkoi tulla meille kotiin,mutta lapsesta asti olen nähnyt sitä vanhempieni lukevan ja nyt se on jo koko minun avioliittoni ajan tullut minun kotiini.Sen lukeminen kuuluu perjantain rituaaleihini.Joitakin aikoja sitten oli meillä postinjakaja,joka syystä tai toisesta jätti useankin kerran SK:n tulemisen maanantaihin.Tästä en pitänyt ja Itella sai kyllä kuulla kunniansa.Lehti kuljetettiin meille erikoislähetyksenä vielä perjantain iltaan mennessä.Joko sitten postinkantajan työmoraali koheni tai hänet vaihdettiin tunnollisempaan työntekijään,koska nyt lehti tulee meille perjantaina muun postin mukana.Selvisi sekin,että Itellassa viikkolehdet ovat toisessa huoneessa kuin jakajien muu posti,eivätkä jakajat joko muista/huomaa/viitsi käydä lehtihuoneessa viikonlopun jo kangastellessa silmissä.
Suomen Kuvalehti on helppotajuinen ajankohtainen asialehti.Se ei ole juorulehti,joka räävittelisi julkisuuden henkilöiden yksityisasioita.Se suorastaan viisastuttaa maailman menossa,antaa tietoa sen makaamisesta.Lehti ei ole täynnä mainoksia.Saattaa olla hillitysti esillä ilmoitus Kristina cruises´in matkoista Itämerta laajemmille vesille.Tällä viikolla,jos lukee Hannele Jäämeren kirjoituksen Janne Gallen-Kallela-Sirénistä,voi alkaa ajatella myönteisesti Guggenheim-museon tulemisesta Helsinkiin.Eikä edes tämä museon tulemisen idean isä pureksimatta itse niele ajatusta Guggenheimin rantautumisesta meille.Selvitellään juurta jaksain ensin.
Se,minkä Gallen-Kallela-Sirén tahtoo,niin on uusi taidemuseorakennus,on se sitten hänen omien sanojensa mukaan Guggenheim tai jokin muu.Nyt hänen työpaikkansa on kahtaalla,Tennispalatsissa ja Meilahdessa.Eikä todellakaan elokuvateattereiden Tennispalatsi ole paras paikka korkeatasoiselle kuvataiteelle.Olisi hyvä saada yhtenäinen paikka ja tässä olen hänen kanssaan samaa mieltä.Itse olin heti alussa henkeen ja vereen puoltamassa Guggenheimin meille tulemista,mutta olenko enää? Olen iloinen,jos se rakennetaan, mutta en liioin revi pelihousujani jos hanke jää toteutumatta.Janne Gallen-Kallela-Sirénillä on taide veressään,geenit vahvasti periytyneinä äidiltään Aivi Gallen-Kallelalta ja äitinsä isoisältä Akseli Gallen-Kallelalta.Tennispalatsissa en taidetta ole ollut katselemassa,mutta suunnitelmissa Akseli Gallen-Kallelan näyttely yhä on.Sen sijaan olen useastikin Meilahdessa käynyt.
Ihanaa,tänään ei ole ruuanlaittoa.Tein täksikin päiväksi eilen aimo kasan lihapullia ja uunissa paistui Janssonin kiusauksen perunasuikaleet vuuassa ilman anjoviksia,mutta höystettynä lisäsipulilla ja juustolla.Puoliso söi hyvällä halulla ja hämmästyksekseni tahtoi lisääkin.Huomenna on Herkun keittiön valmista ruokaa,sillä me menemme parturiin.Parturipäivinä ei kokata.Keskiviikkona uusi Stockmann-päivä,sillä seuraavana Hepi tulee meille.Tuli kiire kutsua,sillä rouva lentää aivan pian puoleksi vuodeksi Turkkiin.Toistan itseäni (Majlisille samanlainen menu) ja tilaan pizzoja ja Herkusta ostan "imelää" kahvin kanssa.Hepi suostui ja antoi vielä ohjeen yhteen pizzaan,tonnikalaa ja katkarapuja.Enää en suurin surminkaan viitsi valmistaa kolmen,neljän ruokalajin aterioita kuten joskus ennen,kun puoliso oli työelämässä ja illalliskutsuja pidettiin.No,toisinaan oikaisimme ja kestitsimme helpomman kautta pitopalvelun avulla.Muistelen noita aikoja lämmöllä ja huokaisten,että se kaikki on onnellisesti takana päin.
Eilen olimme ulkona,tämän päivän ohjelma vielä mietinnässä.Kosteaa näkyy ulkona olevan tänäänkin.Koivut onnettoman näköisiä vähine keltaisine lehtineen.Koskahan saamme ensilumen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti