Lainaan tähän nyt Viljo Römpötin (1897-1960) "Toteamia" kirjasta (1953, Gummerus) pienen aforismin; "Maailman napa on siinä, missä seison. Jos siirryn, sekin siirtyy." Ihana!!!
Löysin Römpötin kirjahyllyn ylimmältä hyllyltä vanhemmiltani perimieni näytelmäkirjojen joukosta, jonne se ei missään tapauksessa kuulu. Kiipesin yöllä yöpaidassa ja paljasjaloin tikkaille ja ajattelin, jos nyt putoan, herää koko talo. En pudonnut.
Jätettyäni kertakaikkiaan haamut Mervi Kosken kirjan sivuille, en kuitenkaan malttanut jättää niitä aivan kokonaan. Otin näytelmien joukosta Hamletin ja siinähän on haamuna Hamletin kuollut isä, joka vaatii surmaajalleen kostoa. Olen nähnyt Hamletin näyttämöllä muutaman kerran kuten monia muitakin Shakespearen näytelmiä. Ehkä minulle vaikuttavin on ollut Suomessa vierailevan Royal Shakespeare Companyn A Midsummer Night´s Dream Kansallisteatterissa. Nyt aion paneutua Hamletiin. Äitini on nimilehdelle kirjoittanut omistavansa kirjasen. Kirja (SKS) painettu vuonna 1923. Vahvasti jo kellastunut ja usein luettuna hiukan nuhraantunut. Vanhempani kuuluivat erääseen näytelmäkerhoon.
Väitetään, ettei Shakespeare ole kaikkia hänen nimiinsä pantuja näytelmiä kirjoittanut. Joka tapauksessa hän on saanut viitteitä Hamletiinsa varhaisemmasta Hamlet-näytelmästä, jonka kerrotaan erään Thomas Kydin kirjoittamaksi. Kirjassa on alussa pitkästi V.(Viljo) Tarkiaisen tarinointia "Hamletin" synnystä, ajatussisällöstä ja myös prinssin luonteesta. Tämä täytyy ensin lukea, ennen kuin syvennyn itse näytelmään. Näytelmän suomentanut Paavo Cajander.
"Päällikköä neljä lavalle Hamletia kantakoon kuin sotilasta. Kuninkaana varmaan kuninkaan tavall´ ois hän menetellyt. Sotaiset soitannot ja sotamenot, hänt´ ylistellen, saattoon liittykööt. Pois ruumiit! Sotakentäll´ omiaan tuo näky on, mut tässä loukkaa vaan. Nyt tykkein soida antakaa."
Näin päättyy Hamlet, yksi hienoimpia ja vaikuttavimpia näytelmiä kautta aikain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti