Sanakaan ei enää tossuista. Siirryn suosiolla elämässä eteenpäin. Olen ostanut paristolla käyvän kynsiviilan. Luulin turhakkeeksi, mutta veikeä onkin vehje. Siinä on kolme viilausosaa ja kullakin oma tärkeä tehtävänsä. Tässähän olen viilaillut kaikkia kahtakymmentä kynttäni. On tämä nykyaika aika metkaa loppujen lopuksi, eikä keksinnöillä loppua näy. Edesmennyt Pertti Spede Pasanen oli kova keksimään ja joitakin patentinkin saaneita myydään vieläkin. Minulla oli onni ja ilokin tutustua Pasaseen golfseurani kautta. Privaatissa oli ihan kuin kaikki muutkin ja otti golfin vakavasti kuten kaikki muutkin. Sinne sitten lopulta kuolikin, vaan ei minun kentälleni. Eikä se kenttäkään enää "minun" ole. Erosin puolisoni kanssa jo vuosia sitten.
Saas nähdä, saako Tampere ratikat. Turussa ne kolisivat vielä raiteillaan 1970-luvulla ja nyt niiden tulemista sinnekin on pohdittu. Kyllä raitiovaunu on niin kaupunkiin kuuluva kulkuväline, että passaa toivoa ainakin näihin kahteen. Voisin, nyt kun asun ratikattomassa osassa Helsinkiä, lähteä ajelemaan vaikka koko päiväksi. Sinne ja tänne, lähelle ja kauaksi, kolmosen lenkki ilman muuta ja välillä taas vaihdetaan. Voisi tehdä runoilija Ilpo Tiihosen mukaan ratikkamatkan Arabiaan asti. Sehän on sentään aika kaukana kartallakin.
Aurinko paistaa ja heräsin tänään hävyttömän myöhään. Ei haittaa, kun on vallan ohjelmaton päivä, mitä nyt jonkunlaista huushollipäivitystä. Michael Portillo oli muuten eräänä päivänä Prahassa ja olin haljeta onnesta. Se on mielikaupungeistani aivan alkupäässä. Portillo kävi Alfons Muchan kaupassa, jota pitää taiteilijan lähisukulainen. Minä en siinä kaupassa käynyt, kun en älynnyt. Asia nyt jurppii. Mucha (1860-1939) maalasi kauniita naisia usein kukkien ympäröiminä. Minulla on yksi sellainen jääkaapin ovessa magneettina. Michael Portillo on brittiläinen televisiomaailmanmatkaaja, entinen ministeri ja nykyinen journalisti. Hän pitää matkaoppaanaan vuoden 1863 George Bradshaw´in kirjaa ja matkustaa mielellään junalla. Olen, kuten lienette huomanneet, kiinnostunut matkailusta, sekä muitten että omien, ja katselen erittäin mielelläni matkaohjelmia televisiosta, luen matkakirjoja ja mielikuvituksessani matkailen maailman äärissä ja katoilla. Eläköön matkailu ja taide! Ne voi hyvin yhdistää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti