KESÄILMAA PITELEE

Flunssa painaa päälle tänäänkin, mutta heikommalla voimalla. Tosin aivan varovasti uskallan kertoa yön menneen nukkuen ja niistämättä ja tämä aamukin on eilistä kirkkaampi. Aivastettu vain muutaman kerran, niistetty viidesti ja kuuma tee mennyt kipeästä kurkusta alas aikaisempaa kivuttomammin. Ei flunssakaan mikään aivan helppo ole, kun sitä potee. Muta sehän on varma asia, että se päättyy joskus aikanaan. Joitakin päiviä ja sitten ohi.

Kerroin lähettäneeni muistokirjasta värssyjä asianosaisille henkilöille eli neljälle tytölle, kun C:n laskee mukaan. Kirjoittivat ja kiittivät näistä vuosikymmenten takaa tulleista terveisistä. Yhdelläkään ei ole enää omaa muistokirjaa tallella. Ei kuulemma päiväkirjojakaan. No, ei minullakaan. Tieten ja syvästi tahtoen olen ne hävittänyt vuosia sitten. Kenenkään ei pidä päästä kurkistamaan nuoren tytön sisimpään. Tunteiden käsittely on ollut niin aitoa ja viatonta, kaikki tai ei mitään. Jääkööt minun ja päiväkirjojen välisiksi.

Ruustinnaystävänikin soitti ja onnitteli. Onneksi jätti tulematta, vaikka niin oli meinannut. Flunssa tarttuu tai sitten ei. Riskipeliä. Sovimme tapaamisesta myöhemmin. Hän on uudempia ystäviäni, mutta jo myös vuosien takaa hänkin. Mutta C:lle ja "tytöille" ei kukaan vertoja vedä. Seitsenvuotiaista asti olemme tunteneet ja meidän iässämme se on todella pitkä aika. Äidilläni oli muutama ystävä 73 vuotta. Ystävyydet kestivät äitini kuolemaan asti.

Tuntuu olevan  kovin lämpöinen päivä tänään ja koska nuhatauti etenemässä kohti loppuaan, aion kontata kauppaan. Hedelmät ja marjat huushollista loppuneet ja juuri ne ovat minulle tärkeitä. Huomenna onkin kaupungille lähtö, metromatkaa ja sen sellaista. Kyllä tämä tästä.