Konttailin vähän väliä itseäni lepuuttaen rollaattorin päällä Itikseen ja tämä tarkoittaa sitä itteään kauppakeskusta. Kai siihen tunti meni, kun laskee ajan kotoa lähtien. Piti päästä Stockmannille asti. Siellä eivät kassamyyjät huikkaa asiakkaille "moikka", kuten Sittarissa ( olen juuri oppinut tämän nimen Citymarketista). Stockmannilla käytetään tämmöistä vanhaa ja kaunista päivää-sanaa.
Ensin kosmetiikkaa ja sitten Herkkuun. Oikein hissillä eikä koneportaissa. Ostelin sitä ja vähän tätä dieetti mielessäni. Juustoa. Herajuustoa, jota saa Sittaristakin. Oli, mutta vääränlaista, eikä ollenkaan heraa. Ei kun kysymään herraihmiseltä, joka vaikutti viisaalta ja esimieheltä. Hän etsi, minä etsin ja sitten etsittiin yhdessä. Ei minun herajuustoani. Kerroin olevani pettynyt kuin myös koko Itäkeskukseen, jossa en viihdy, enkä aio alkaa viihtyäkään koskaan. Koska hänellä tuntui olevan minulle aikaa, kerroin Töölöstä ja Katajanokasta ja raitiovaunuikävästäni. Kumma kyllä hän kuunteli ihan vakavana. Sitten kiitin ja lähdimme eri suuntiin. Hän varmaankin minusta toipumaan jonnekin.
Tepastelin Herkun käytävillä yrittäen painaa mieleen, mitä missäkin on. Yhtäkkiä tämä hetki sitten ryöpytykselleni alttiiksi joutunut mieshenkilö seisoi edessäni ja kertoi soittaneensa jopa Aleksin Herkkuun herajuustostani. Ei tunnettu. Mikä valmistaja? Joku pieni juustola? Muistanko mitään? Häntä oli jäänyt vaivaamaan joko minä tai herajuusto. Mutta hänellä oli kädessään juustorasia italialaista Ambrosi Ricottaa. Katselin miestä ja sulin silkasta hellyydestä. Vaikka Ricotta ei ole minun herajuustoani, sanoin sen ostavani ja hän ojensi hymyillen juustorasian. Lupasin käydä Citymarketissa ostamassa herajuustoa, pestä rasia ja tuoda se seuraavalla kerralla hänelle nähtäväksi. Tätä hän oli kuulemma toivonutkin. Sittarissa selvisi herajuuston valmistajaksi Riitan Herkku Mustasaaressa. Kassaneiti jodlasi iloisesti "moikka" minulle. "Hyvää päivää", vastasin.
Olin tyytyväinen Stockmanniin ja Stockmannin Herkkuun jopa Itäkeskuksessa. Täydet kymmenen pistettä asiakaspalvelussa! Alan rakastaa Itiksenkin Herkkua.
Konttailin...Tämmöistä vanhaa ja kaunista... Sitä ja vähän tätä... Vaikutti viisaalta ja esimieheltä... Minusta toipumaan... Joko minä tai herajuusto... Jodlasi...
VastaaPoistaKun osaa, niin osaa. Ja saa yhden juuston etsinnänkin kirjoitettua hykerryttäväksi! Kiitos taas!
Anonyymi. Päivä on kaunis ja aurinkoinen, niin on myös kiitokseni sanoistasi.
Poista