15. toukokuuta 2016

HELLUNTAI, VAAN EI HELEÄ

Laitoin eilen uunijuureksia, mutta poissa olivat perunat ja bataatit. Vähemmän öljyä ja vähemmän hunajaa. Silti ihan tykättävän syötävää. Liekö asiaa auttanut pikkolopullollinen samppanjaa? Jännitin samalla Suomi-Ranska jääkiekko-ottelua ja tuuletin muitten mukana 3-1-tulosta, Ollaan me hyviä!

Satoi. Ei nyt kaatamalla, mutta niin, että sateenvarjot ja tuulilasin pyyhkijät käytössä. Roskikselle en viitsinyt vaivautua. Partsilla näin yllättäen eksyneen mehiläisen ja mietin, mistä raosta oli tämän tempun tehnyt. Parveke on vielä täynnä muuttokamaa, mutta silti lähdin ötökkää metsästämään. Se leikki naamioitunutta silkkilehteä puussa, mutta ihmissilmä havaitsi ja sain hiukan pöppöröisen/nälkiintyneen Luojan luoman paperinenäliinaan. Yritin lasia auki, siinä onnistumatta ja sitten eläinressun kävi niin kuin kävi.  Ehkä jonain päivänä keksin kikan, miten saada  parvekkeen lasit auki.

Tänään siis Helluntai ja minun heilani on siellä jossain, minne me kaikki joskus joudumme. Ikävä iskee näin yllättäen kesken kaiken milloin missäkin. Kysymyksiä, onko hänen hyvä olla ja mitä kuuluu? Sataa. Vähän kelju helluntaisää. Ukraina voitti euroviisuilut. En seurannut, en siis kuullut kappaletta. Mutta mukava asia Ukrainalle, joka kovia kokenut ja aina maailmalle kantautunut ikäviä asioita. Edes hetki iloa ja onnea.

Lasse Mårtenson on kuollut. "Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti/ Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti./ Nuku tähti helmassa päivän." ( Eino Leino Hautalaulu-runosta viim. säkeistö.)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti